Etuosto-oikeus maatalousmaahan voi muuttaa markkinaa

Tšekissä avataan jälleen keskustelu maatalousmaan lakisääteisestä etuosto-oikeudesta. Käytännössä se tarkoittaisi, että kun omistaja päättää myydä pellon valitsemalleen ostajalle, hänen pitäisi ensin antaa kyseistä lohkoa viljelevälle maatalousyrittäjälle mahdollisuus tasata tarjous. Jos viljelijä tasaisi sen, myyjän olisi myytävä juuri hänelle. Kyse on toimenpiteestä, joka koskisi suurta joukkoa ihmisiä, sillä maatalousmaata omistaa noin 1,8 miljoonaa henkilöä.

Hanke on poliittisesti herkkä ja jakaa mielipiteitä paitsi kansalaisten myös viljelijöiden keskuudessa. Toiset kuvaavat sitä suojaksi keinottelijoita ja sijoitusrahastoja vastaan, toiset taas omistusoikeuden heikentämiseksi ja askeleeksi, joka voi yllättäen suosia kaikkein vahvimpia maatalouskonserneja.

Tšekkiläinen erityispiirre: suuri pacht-vuokrauksen osuus

Vaikutusten arvioinnissa ratkaisevaa on se, miten maataloutta meillä harjoitetaan. Eurostatin vuoden 2023 tietojen mukaan noin 72 prosenttia maatalousmaasta on pacht-vuokralla, mikä on selvästi yli Euroopan keskiarvon, joka on noin 49 prosenttia. Vain joissakin maissa osuus on korkeampi. Tämä tarkoittaa, että suuri osa viljelijöistä työskentelee vuokratulla, ei omalla maalla.

Parlamentissa käydyssä asiantuntijakeskustelussa todettiin, että suurin vuokramaiden määrä kohdistuu laajoja pinta-aloja viljeleviin yrityksiin. Talousasiantuntijoiden esittämistä aineistoista käy ilmi, että valtaosa pacht-vuokrauksesta kohdistuu yli sadan hehtaarin toimijoille. Juuri nämä nykyiset maan käyttäjät saisivat etuosto-oikeuden myötä vahvimman työkalun siirtää vuokraamansa lohkot vähitellen omistukseensa.

Kuka voisi hyötyä ja kuka taas menettää

Sääntelyn kannattajat korostavat, että aktiivisella viljelijällä tulisi olla parempi asema kuin alan ulkopuolisella sijoittajalla. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, ettei hyötyjä saisi yleisesti pieni tilallinen, vaan se, joka maata jo nyt viljelee – ja se on usein suuri yritys, jolla on pitkäaikaiset pacht-sopimukset ja vahva pääoma.

Esille nousee myös kysymys niiden yritysten arvosta, joilla merkittävä osa pelloista on vuokralla. Jos ne saisivat vuokrattuihin lohkoihin etusijaisen ostomahdollisuuden, se voisi nostaa niiden markkina-arvoa ja neuvotteluvoimaa. Omistajat taas tuntisivat rajoitukset, koska he eivät voisi vapaasti valita ostajaa, ja heidän maansa voisi olla markkinoilla vähemmän houkuttelevaa laajemmalle kiinnostuneiden joukolle.

Mahdollinen vaikutus hintoihin ja ulkomaiset kokemukset

Omistusoikeuden ohella keskustellaan myös vaikutuksesta maan hintaan. Hallitus perustelee asiaa muun muassa sillä, että maatalousmaan hinta on pitkään noussut. Hehtaarin keskihinta oli viime vuonna noin 3720550 kruunua ja nousi jälleen vuodessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana hinta on markkinatietojen mukaan yli kaksinkertaistunut, mikä heijastuu myös pacht-vuokriin.

Vastustajat muistuttavat kuitenkin, että vastaava sääntely voi viilentää markkinaa. Esimerkkinä mainitaan Saksi-Anhalt Saksassa, jossa etuosto-mekanismin käyttöönoton jälkeen huutokauppojen keskimääräinen voittotarjous laski ja tarjoajien määrä väheni. Tällainen kehitys voisi hillitä hintojen nousua, mutta samalla se tarkoittaisi vähemmän kilpailua ja omistajille vähemmän mahdollisuuksia valita paras tarjous.

Perustelu: rahastot, spekulaatio ja paine vuokriin

Merkittävät maatalousjärjestöt, jotka tukevat muutosta, väittävät, että maahan tulee yhä enemmän sijoitusrahastoja ja spekulatiivista pääomaa. Heidän mukaansa tämä vaikeuttaa viljelijöiden pääsyä maahan ja nostaa kustannuksia. Kuuluu myös kritiikkiä siitä, että osa julkisista tuista valuu epäsuorasti maanomistajille pacht-vuokran kautta, samalla kun maataloustuotteiden hinnat nousevat hitaammin kuin maahan ja vuokraukseen liittyvät kustannukset.

Tarkoituksena on vahvistaa aktiivisten viljelijöiden asemaa alan ulkopuolisia sijoittajia vastaan, jotka voivat vapaalla pääomalla ylittää tarjoukset.

Miksi osa pienemmistä tiloista sanoo ei

Yksityisen maatalouden yhdistys ja muut pienten ja keskisuurten tilojen edustajat varoittavat, että yleinen etuosto-oikeus on epäsystemaattinen ratkaisu ja voi edelleen vahvistaa maan keskittymistä. Tämän näkemyksen mukaan suuret toimijat saisivat etuoikeuden laajoihin aluekokonaisuuksiin, koska he viljelevät niitä jo ennestään, kun taas pienempien kiinnostuneiden olisi entistä vaikeampi päästä maahan käsiksi.

Samalla todetaan, että omistajien rajoittaminen voi heikentää heidän omaisuutensa arvoa. Jos markkina kaventuu ennalta määrättyihin ostajiin, se voi laskea hintaa ja heikentää omistajan asemaa esimerkiksi pankkineuvotteluissa. Kriitikot varoittavat myös samankaltaisuudesta Slovakian kokemuksen kanssa, jossa asiaan liittyi perustuslaillinen arviointi.

Perustuslailliset riskit ja epävarma lakiesitys

Juristit ja asiantuntijat korostavat, että puuttuminen omaisuuden käyttöön on perusteltava huolellisesti yleisellä edulla ja kirjoitettava niin, että se kestää perustuslaillisen tarkastelun. Juuri pelko ristiriidasta perustuslaillisen järjestelmän kanssa on syynä siihen, että laaditaan analyysejä ja vasta etsitään lain konkreettista muotoa. Ministeriön edustajat myöntävät, että lopulliset parametrit eivät ole vielä selvillä, vaikka säännöksen on tarkoitus sisältyä seuraavan kauden lainsäädäntösuunnitelmaan.

Olennaista: etuosto-oikeus ei välttämättä auta heikoimmassa asemassa olevia

Kiistan ydin palaa yhä samaan kysymykseen. Jos toimenpiteen on tarkoitus helpottaa aloittelevien ja pienempien viljelijöiden pääsyä maahan, se on säädettävä niin, ettei se tosiasiassa vahvista ennen kaikkea niitä, jotka viljelevät jo nyt suurimpia pinta-aloja ja joilla on parhaat taloudelliset resurssit. Ilman tätä sääntelyllä voi olla päinvastainen vaikutus: suuryritysten aseman vakiintuminen, omistajien rajoittaminen ja uuden sukupolven entistä vaikeampi pääsy alalle.

Keskustelu ei siis perustu vain tunteisiin rahastoista ja spekulaatiosta, vaan myös siihen, osaako valtio valita välineitä, jotka puuttuvat syihin. Osa viljelijöistä ehdottaakin ensin ei-lainsäädännöllisiä keinoja, kuten parempaa tiedottamista omistajille, paikallisten sopimusten tukemista ja kannusteita siihen, että maa päätyisi useammin paikallisille viljelijöille ilman kaikkien omistajien oikeuksien yleistä rajoittamista.

Lähde: ASZ ČR, HN, Pestrazahrada.cz