Sireenipesän voi poistaa ilman lupaa kun lain ehdot täyttyvät

Talon- ja puutarhanomistajat pohtivat usein, voiko sireenipesän poistaa joutumatta ristiriitaan lain kanssa. Tšekissä pätee, että eurooppalainen herhiläinen kuuluu yleisesti suojeltuihin luonnonvaraisiin eläimiin, mutta sitä ei luokitella erityisesti suojelluksi lajiksi. Tästä seuraa olennainen ero lajeihin, joiden kohdalla mikä tahansa toimenpide edellyttäisi viranomaislupaa.

Eurooppalainen herhiläinen ei ole erityisesti suojeltu laji

Eurooppalainen herhiläinen (Vespa crabro) ei sisälly asetuksen nro 395/1992 Sb. mukaiseen erityisesti suojeltujen eläinten luetteloon. Oikeudellisesta näkökulmasta siihen sovelletaan siis ensisijaisesti luonnonvaraisten eläinten yleistä suojaa luonto- ja maisemansuojelulain (nro 114/1992 Sb.) § 5:n mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lain tavoite on ennen kaikkea estää turha tappaminen ja perusteeton luonnon tuhoaminen.

Jos pesä kuitenkin aiheuttaa todellisen riskin terveydelle tai turvallisuudelle, toimenpidettä pidetään perusteltuna. Tällaisessa tilanteessa pesän poistaminen on mahdollista myös ilman erityispoikkeuksia ja ilman ennakkohyväksyntää luonnonsuojeluviranomaiselta.

Mitä tämä tarkoittaa kiinteistönomistajille

Arjessa voi tilata ammattilaisen poistamaan sireenipesän, eikä erillistä lupaa yleensä tarvitse hakea. Toimenpiteen tulee olla tilanteeseen nähden oikeasuhtainen ja sillä tulee olla selkeä peruste, tyypillisesti ihmisten, lasten tai lemmikkien suojaaminen tai toistuvien pisto-ongelmien ehkäiseminen paikoissa, joissa liikutaan paljon.

Milloin sireenipesän poistaminen on järkevää ja perusteltavissa

Eläinten yleinen suoja perustuu periaatteeseen, ettei luontoon puututa ilman syytä. Sireenien kohdalla perustelluksi syyksi katsotaan yleensä tilanne, jossa pesä on aivan sellaisten paikkojen läheisyydessä, joissa ihmiset liikkuvat säännöllisesti, tai joissa yhteenotto uhkaa lähes päivittäin.

Tyypillisiä riskitilanteita

Riski kasvaa, jos pesä on ulko-oven luona, terassin vieressä, lasten leikkialueella, seinärakenteessa kulkureitin kohdalla tai rakennuksen rakenteiden sisällä. Erityisen herkkä on talous, jossa asuu pistiäisallergikko, koska jo yksi pisto voi aiheuttaa vakavan terveydellisen komplikaation. Vastaavasti on syytä toimia, jos sireenit uhkaavat eläimiä, jotka voivat toistuvasti ajautua pesän läheisyyteen.

Milloin pesän jättäminen paikoilleen kannattaa harkita

Sireeneillä on ekosysteemissä hyödyllinen rooli, koska ne saalistavat kärpäsiä, ampiaisia ja muuta hyönteistä. Jos pesä ei häiritse tontin normaalia käyttöä, sen jättäminen voi olla käytännöllisempi ja luontoystävällisempi ratkaisu. Tämä pätee erityisesti silloin, kun pesä sijaitsee kaukana talosta, esimerkiksi puutarhan reunalla tai lähimetsässä, eikä perheessä ole allergioita.

Myös vuodenaika on tärkeä. Kauden lopulla, etenkin syksyllä, yhdyskunta heikkenee luonnostaan ja häviää vähitellen. Vanhaa pesää sireenit eivät yleensä asuta uudelleen, joten joskus riittää, että liikkumista paikan ympäristössä muokataan lyhytaikaisesti ja odotetaan.

Mitä luonnonsuojelulaki sanoo yleisesti

Laki nro 114/1992 Sb. erottaa yleisen suojan ja valittujen lajien erityissuojan. Yleinen suoja koskee kaikkia luonnonvaraisia eläimiä ja korostaa, ettei niitä pidä tappaa ilman perustetta. Erityissuoja taas koskee toimeenpanoasetuksessa lueteltuja lajeja, joiden kohdalla toimenpiteitä säädellään tiukemmin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos on asiallinen peruste, kuten terveyden ja turvallisuuden suojaaminen, sireenipesän poistaminen on Tšekissä yleensä ongelmatonta. Sen sijaan pesien tuhoaminen vain mukavuussyistä tai ilman todellista riskiä ei ole suositeltavaa.

Miten säännöt eroavat naapurimaissa

Euroopassa ei ole yhtenäistä linjaa. Siinä missä Tšekissä eurooppalainen herhiläinen ei ole erityisesti suojeltu, esimerkiksi Saksassa sen suojelu on selvästi tiukempaa ja pesään puuttuminen ilman lupaa voi johtaa suuriin seuraamuksiin. Samantyyppinen käytäntö on myös Itävallassa. Slovakiassa herhiläinen on merkitty suojelluksi lajiksi, joten yleensä tarvitaan poikkeuslupa. Puolassa suojelua arvioidaan olosuhteiden mukaan, ja merkitystä on myös sillä, onko ympäristö ihmisten asutuksen ulkopuolella.

Aasianherhiläinen uutena uhkana

Eurooppalaisen herhiläisen lisäksi viime vuosina on puhuttu myös haitallisesta vieraslajista aasianherhiläisestä (Vespa velutina). Laji leviää Euroopassa ja muodostaa huomattavan riskin mehiläisyhteiskunnille, koska se pystyy saalistamaan mehiläisiä pitkään pesien edustalla ja heikentämään tai tuhoamaan kokonaisia yhdyskuntia. Tšekissä sen esiintyminen varmistettiin lokakuussa 2023 Plzeňissä, ja seuraava pesälöytö tehtiin vuonna 2024 Opavan seudulla, mikä viittaa mahdolliseen jatkoleviämiseen.

Mitä tehdä, jos epäilet aasianherhiläistä

Jos huomaat yksilön, joka poikkeaa tavallisesta herhiläisestä, on hyvä ottaa valokuva ja ilmoittaa havainnosta toimivaltaisille tahoille, tyypillisesti Tšekin luonnon- ja maisemansuojeluvirastolle (Agentura ochrany přírody a krajiny ČR). Tyypillistä on eurooppalaista herhiläistä pienempi koko, tummempi väritys, oranssi vyö takaruumiissa ja selvästi keltaiset jalkojen päät. Hyönteistä ei ole turvallista yrittää pyydystää, koska pisto voi olla hyvin kivulias.

Kaikkia pistiäislajeja ei voi käsitellä samalla tavalla

Tšekissä erityisesti suojeltuihin lajeihin kuuluu joitakin erakkomehiläisten lajeja sekä valikoituja kimalaisten lajeja. Jos et ole varma, mikä hyönteinen on asettunut pihapiiriin, on turvallisempaa varmistaa laji ensin ja valita toimenpiteet vasta sen jälkeen. Virheellinen toimenpide voi olla turha ja suojeltujen lajien kohdalla myös ongelmallinen.

Käytännön toimintatapa sireenipesän löytyessä

Tärkeintä on säilyttää maltti, sillä sireenit eivät yleensä hyökkää ilman provosointia. On järkevää rajata pesän ympäristö väliaikaisesti ja varoittaa perheenjäseniä, etteivät he mene lähelle. Sen jälkeen arvioi, sijaitseeko pesä paikassa, jossa ihmiset liikkuvat usein, ja onko toistuvan kontaktin riski olemassa.

Jos riski on suurempi, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen, jotta toimenpide tehdään tilanteeseen nähden oikealla tavalla ja turvallisesti. Jos pesä ei uhkaa ketään, vaihtoehtona on myös rinnakkaiselo ja odottaminen kauden loppuun, jolloin yhdyskunta häviää luonnostaan.

Lähde: Hasičský záchranný sbor České republiky, Deratiz, Veronica, Ministerstvo životního prostředí, Pestrazahrada.cz