Omat omenat säilyvät jopa jouluun asti kun noudatat muutamaa harvojen tuntemaa sääntöä

Jos hedelmät käsitellään sadonkorjuun jälkeen oikein ja varastoidaan sopivissa oloissa, ne voivat säilyä hyväkuntoisina useita viikkoja, joskus jopa useita kuukausia. Näin kaikkea ei tarvitse käyttää heti sadonkorjuun jälkeen, vaan osan sadosta voi säästää myöhempään. Hyvällä suunnittelulla esimerkiksi omia omenoita voi olla tarjolla vielä joulun aikaan.

Mitkä hedelmät sopivat varastointiin

Kaikki hedelmät eivät sovellu pitkäaikaiseen säilytykseen yhtä hyvin. Yleisimmin varastoidaan omenoita, päärynöitä, kvitteniä ja mispeliä. Lajikkeella on suuri merkitys, sillä myöhään kypsyvät lajikkeet säilyvät yleensä pidempään kuin aikaiset. Siksi juuri myöhäiset lajikkeet ovat useimmiten paras valinta talvisäilytykseen.

Omenoista pitkäaikaiseen säilytykseen sopivat sekä osa jälkiruokaomenista että osa ruokaomenista. Sama pätee päärynöihin: jotkin lajikkeet kypsyvät hitaammin ja säilyttävät oikeissa oloissa laatunsa pidempään. Myös kvitteniä ja mispeliä voi varastoida, mutta ne eivät yleensä säily yhtä kauan kuin hyvin säilyvät omenalajikkeet.

Milloin hedelmät kannattaa varastoida

Varastointikausi kestää yleensä myöhäissyksystä talven loppuun. Säilyvyys vaihtelee lajin ja lajikkeen mukaan. Keskikauden omenat säilyvät tavallisesti noin neljästä kahdeksaan viikkoa. Myöhäiset omenalajikkeet eivät usein ole heti sadonkorjuun jälkeen parhaimmillaan, vaan ne tarvitsevat muutaman viikon jälkikypsymisen. Sen jälkeen ne voivat säilyä jopa useita kuukausia.

Päärynät säilyvät lyhyemmän ajan, yleensä kahdesta viikosta noin kolmeen kuukauteen olosuhteista ja korjuuasteesta riippuen. Kvitteni on hyvä jalostaa tai käyttää noin kuukauden kuluessa. Kaikilla lajeilla ratkaisevaa on hedelmien kunto korjuuhetkellä sekä varastotilan laatu.

Millainen on ihanteellinen paikka hedelmien säilytykseen

Varastointiin sopii esimerkiksi kellari, vaja tai autotalli, jos niissä voidaan taata sopiva ympäristö. Tärkeintä on viileä ja tasainen lämpötila, yleensä 4–7 °C. Tilassa ei saa olla pakkasta, sillä jäätyminen vahingoittaa hedelmiä. Omenat eivät pidä alle 2,8 °C lämpötiloista, päärynät kestävät myös noin 0 °C.

Tärkeää on myös hyvä ilmanvaihto, pimeys, hieman kostea ympäristö sekä suoja jyrsijöiltä. Jos varasto on liian kuiva tai lämmin, hedelmät alkavat kuivua ja menettävät napakkuutta. Huonosti tuulettuvassa tilassa taas mädäntymisen ja homeiden leviämisen riski kasvaa.

Oikea tapa varastoida hedelmät

Ensin on valittava sopivat säilytysastiat. Hyvin toimivat laatikot, matalat puulaatikot, rakoilevat hyllyt tai muut pakkaukset, jotka päästävät ilman kiertämään sivuilta ja ylhäältä. Juuri ilmankierto auttaa rajoittamaan tautien syntyä ja kosteuden kertymistä hedelmien pinnalle.

Varastointiin valitaan vain terveet, kolhiintumattomat ja vioittumattomat hedelmät, mieluiten keskikokoiset ja kanta tallella. Hieman ennen täyttä kypsyyttä poimitut hedelmät sopivat säilytykseen parhaiten. Vioittuneet yksilöt kannattaa käyttää ensin, koska ne pilaantuvat varastossa nopeasti.

Hedelmät kannattaa asetella yhteen kerrokseen niin, etteivät ne kosketa toisiaan. Jokainen kolhu tai paine voi myöhemmin aiheuttaa mätää. Omenoita voi joskus varovasti ladota kerroksittain, mutta ilmanvaihdosta on aina huolehdittava. Hedelmiä on käsiteltävä hellästi jo kerättäessä ja siirrettäessä varastoon.

Eri lajikkeet on hyvä pitää erillään, koska ne eivät kypsy samaa tahtia. Jos ne ovat yhdessä, nopeammin kypsyvät hedelmät voivat vauhdittaa muiden kypsymistä. Käytännöllistä on merkitä laatikot, jotta on selvää, mitä pitää käyttää ensin ja mitä myöhemmin.

Säännöllinen tarkistus on onnistumisen avain

Varastoituja hedelmiä on tarkastettava säännöllisesti. Päärynät kypsyvät ja ylikypsyvät hyvin nopeasti, joten ne vaativat lähes päivittäistä seurantaa. Lämpimämmässä ne pehmenevät kypsyessään selkeämmin, kylmässä varastossa kypsyys näkyy useammin hienoisena värimuutoksena. Kun ne ovat kypsiä, ne kannattaa siirtää päiväksi tai pariksi sisälle, jolloin ne pehmenevät syöntikypsiksi.

Kun yksi laatikko on saavuttanut optimaalisen kypsyyden, se kannattaa viedä pois varastosta. Hedelmiä vapautuvat kaasut voisivat muuten nopeuttaa muiden hedelmien kypsymistä. Kaikki yksilöt, joissa on mädän merkkejä, on poistettava heti, jotta tauti ei leviä.

Miten säilyvyyttä voi pidentää

Pidempään säilyvyyteen voi päästä myös lisätoimenpiteillä. Joskus auttaa, että omenat kääritään yksitellen paperiin, esimerkiksi sanomalehti- tai silkkipaperiin. Tämä voi pidentää säilyvyyttä, mutta vaikeuttaa säännöllistä tarkistamista, joka on muuten erittäin tärkeää.

Jos sopivaa kellaria tai muuta viileää tilaa ei ole käytettävissä, pienemmän määrän omenoita voi säilyttää myös jääkaapissa. Tällöin muutama kilo hedelmiä kannattaa laittaa muovipussiin, tehdä siihen muutama reikä ja jättää pussin suu vain löyhästi taitetuksi, jotta ilma pääsee kiertämään. Näin hedelmät säilyvät useita viikkoja.

Joidenkin päärynöiden voi antaa olla vapaasti jääkaapin vihanneslaatikossa, jolloin niiden kypsyminen hidastuu. Tämä on hyödyllistä etenkin silloin, kun hedelmiä täytyy käyttää vähitellen eri kypsyysasteissa.

Yleisimmät ongelmat varastoinnin aikana

Yleisin ongelma on mätäneminen. Sienitaudit iskevät ennen kaikkea vaurioituneisiin hedelmiin ja leviävät erityisesti siellä, missä ilmanvaihto on puutteellinen. Siksi varastotila ja säilytysastiat on tärkeää puhdistaa huolellisesti joka vuosi. Näin vähennetään riskiä taudeista, kuten ruskomätä tai harmaahome.

Kaikki ulkonäön muutokset eivät kuitenkaan tarkoita sienitartuntaa. Hedelmissä voi esiintyä myös varastoinnin aikana syntyviä fysiologisia vioituksia. Tummat läiskät kuoressa voivat liittyä kaasuihin, joita hedelmät itse vapauttavat. Toinen ongelma ovat kuopalle painuneet ruskeat laikut hedelmälihassa, jotka liitetään usein kalsiumin puutteeseen.

Muovipakkauksissa säilytetyissä omenoissa voi esiintyä hedelmälihan värimuutosta siemenkodan ympärillä hiilidioksidin kertymisen seurauksena. Joskus hedelmäliha näyttää lasimaiselta, mikä liittyy nesteiden epätasaiseen jakautumiseen hedelmässä. Päärynöissä ja kvitteneissä voi esiintyä myös sisäistä ruskettumista, jonka syy ei ole aina yksiselitteinen, mutta liittyy usein kasvuolosuhteisiin ja itse varastointiin.

Hedelmät voivat myös kuivua ja rypistyä. Tämä johtuu yleensä liian korkeasta lämpötilasta tai liian matalasta ilmankosteudesta. Apua voi olla varaston lattian satunnaisesta kostuttamisesta tai omenoiden säilyttämisestä sopivassa pakkauksessa, joka vähentää kosteuden haihtumista. Itsestään selvää on myös suoja hiiriä, rottia ja muita tuholaisia vastaan, jotka voivat vahingoittaa satoa nopeasti.

Terveiden hedelmien huolellinen valinta, viileä ja vakaa ympäristö sekä säännöllinen tarkistus ratkaisevat, säilyttääkö puutarhan hedelmäsato laatunsa talveen asti.

Lähde: Rhs, Gardener’s World , Pestrazahrada.cz