Kuivuudenkestävät eksoottiset hedelmäpuut myös Suomen puutarhoihin

Hedelmäpuut kuten granaattiomenapuu, oliivipuu tai viikunapuu yhdistetään useimmiten lomaan meren äärellä. Sää kuitenkin muuttuu, ja monilla alueilla kesä alkaa jo muistuttaa olosuhteita, joihin nämä puuvartiset ovat tottuneet. Siksi niitä näkyy yhä useammin myös meidän puutarhoissamme, joissa ne voivat yllättää paitsi ulkonäöllään myös sadollaan. Onnistumisen avain on valita lajike, joka kestää talven pakkaset, ja tarjota sille mahdollisimman paljon aurinkoa sekä tuulensuojaa.

Kun vettä on vähemmän, kestävät voittavat

Toistuvat kuivuusjaksot pakottavat puutarhurit miettimään, mitä istuttaa, jotta piha pärjää ilman päivittäistä kastelua. Perinteisesti kuivuutta hyvin sietävien puiden ja pensaiden, kuten pähkinäpensaan, kastanjan, mantelin, oskeruusen ja koiranheiden, rinnalla kannattaa huomioida myös lajit, joita aiemmin pidettiin lähinnä eksoottisina. Monet niistä osaavat säästää vettä erittäin taloudellisesti ja oikealla kasvupaikan valinnalla ne pystyvät selviämään myös kovista pakkasista.

Välimereltä suomalaisiin puutarhoihin vain sopivilla paikoilla

Se ei tarkoita, että oliivipuu tai granaattiomenapuu sopisi kaikkialle. Ne menestyvät parhaiten lämpimämmillä alueilla, etelärinteillä ja alavilla paikoilla, joissa kasvukausi on pitkä. Sen sijaan korkeammille seuduille, hallanaroihin notkelmiin ja paikkoihin, joissa lumi viipyy pitkään, näitä lämpöä rakastavia puita ei yleensä kannata istuttaa. Myös lämpimillä alueilla on hyvä varautua suojaamaan niitä äärisäiltä, erityisesti kovien talvivaihteluiden aikana.

Oliivipuut, joilla on mahdollisuuksia onnistua

Oliivipuu Megaron

Megaron-lajike on kiinnostava siksi, että hyvissä olosuhteissa sitä voi kasvattaa myös meillä, ja maahan istutettuna se kasvaa noin kolmeen metriin. Se tekee isohkoja, ruskehtavan sävyisiä oliiveja. Jos luvassa on todella kovat pakkaset, kasvi kannattaa suojata tai kasvattaa sitä niin, että se on helppo peittää. Koska se kasvaa melko kompaktisti, sitä voidaan kasvattaa myös siirrettävänä astiakäytössä.

Oliivipuu Chalkidiki

Chalkidiki kuuluu lajikkeisiin, jotka kestävät pakkasta noin −15 °C:een asti. Alemmissa lämpötiloissa on jo hyvä varautua suojaamiseen, etenkin nuorilla kasveilla. Etuna on, että se sopii hyvin ruukkuun, joten sen voi talveksi siirtää viileään kasvihuoneeseen, viherhuoneeseen tai muovitunneliin. Se kasvaa noin kolmeen metriin ja tekee vihreitä oliiveja.

Granaattiomenapuut rohkeille ja varovaisille

Nikitskij černyj pakkasenkestävänä suosikkina

Jos haluat kokeilla granaattiomenapuuta ja etsit mahdollisimman suurta kestävyyttä, esiin nostetaan usein lajike Nikitskij černyj. Hyväkuntoisena se pystyy kestämään pakkasta jopa noin −30 °C. Hedelmissä on selvästi tumma väri, joskus ne näyttävät lähes mustilta. Puu viihtyy täydessä auringossa, ja kypsät hedelmät sopivat hedelmäsalaatteihin, juomiin tai puhtaan mehun puristamiseen.

Hermione makeammilla ja suuremmilla hedelmillä

Hermione-lajike on pidetty suurempien ja makeiden hedelmien ansiosta. Sen pakkasenkestävyydeksi mainitaan yleensä −15…−20 °C, mutta paljon riippuu pienilmastosta ja kasvupaikan suojaisuudesta. Se viihtyy parhaiten lämpimässä, suojaisassa ja koko päivän aurinkoisessa paikassa. Hedelmiä voi syödä sellaisenaan tai käyttää salaateissa ja hedelmäsekoituksissa.

Viikunapuu ja onnistumisen yksinkertaiset säännöt

English Brown Turkey ja maa ilman turhia mutkia

Viikunapuu, esimerkiksi lajike English Brown Turkey, ei yleensä ole erityisen nirso kasvualustan suhteen. Se kuitenkin arvostaa maata, joka ei ole hapanta, ja usein sille sopii myös raskaampi, savipitoinen pohja. Istutuksessa auttaa, jos kevennät istutuskuopan maata lisäämällä joukkoon puutarhamultaa. Sen jälkeen riittää järkevä kastelu, mieluummin niukka, ja ennen kaikkea runsas auringonvalo.

Vähemmän vettä voi tarkoittaa parempaa kestävyyttä

Viikunapuita ei kannata ylikastella. Jos vettä on liikaa, ne kasvavat usein voimakkaasti, tekevät pitkiä versoja eikä puuaines ehdi valmistua kunnolla. Juuri hyvin tuleentunut puuaines on kuitenkin ratkaisevaa talvenkestolle. Suojaisa paikka seinustan lähellä, tuulensuojassa tai puutarhan lämpimällä kohdalla auttaa paitsi sadon muodostumisessa myös talvehtimisessa.

Viikunapuun talvisuojaus vaihe vaiheelta

Sadonkorjuun jälkeen syksyllä puu kannattaa leikata sellaiseen muotoon, että se on helppo suojata. Vanhemmilla viikunapuilla oksia lyhennetään usein noin 2,5 metriin. Nuoria, taipuisia versoja voi taivuttaa maata kohti ja eristää huolellisesti esimerkiksi oljella tai paksulla kerroksella havunoksia ja lehtiä. Sidotut oksat kääritään tämän jälkeen hengittävään hallaharsoon, jotta kosteus ei jää sisälle ja homeongelmia ei synny. Näin suojattu viikunapuu voi selvitä jopa noin −25 °C pakkasista.

Muita viikunapuita, joihin kannattaa tutustua

English Brown Turkey -lajikkeen lisäksi melko kestävinä mainitaan myös Black Royal, Black Mission ja White Royal. Lopullinen onnistuminen riippuu kuitenkin aina paikallisista olosuhteista, kasvin iästä ja siitä, ehtiikö puuaines tuleentua kesän aikana. Jos sinulla on lämmin kasvupaikka ja olet valmis suojaamaan kasveja ensimmäisinä vuosina, näistä alun perin lomatunnelman lajeista voi tulla puutarhasi vakioasukkaita ja samalla erikoisemman sadon lähde.

Lähde: Rayon de Serre, Martha Stewart, Pestrazahrada.cz