Heinäkuu ratkaisee rypäleiden laadun viinitarhassa

Heinäkuu on viinitarhassa vuoden kiireisimpiä jaksoja. Köynnökset ovat täydessä kasvuvauhdissa, vuosiversot venyvät nopeasti ja terttujen määrä näkyy jo selvästi. Juuri nyt ratkeaa, kuinka laadukas sadosta tulee. Jos hoito laiminlyödään tässä kuussa, köynnös uupuu turhaan, kasvusto tihenee ja taudit lähtevät helpommin leviämään. Säännöllinen seuranta ja muutama kohdennettu toimenpide auttavat pitämään köynnökset ilmavina, rypäleet terveinä ja kypsymisen tasaisena.

Hometta ja härmää helteessä ja kosteudessa

Tyypillinen heinäkuun sää on lämmin, joskus hiostava ja kuurojen jälkeen myös hyvin kostea. Tällaiset olosuhteet suosivat sienitauteja, erityisesti härmää ja viiniköynnöksen lehtihometta. Heti kun lehdissä tai tertuissa näkyy ensimmäisiä oireita, on reagoitava viipymättä, ettei tartunta leviä koko istutukseen. Ennaltaehkäisy auttaa myös: ilmavampi kasvusto ja oikea kastelutapa. Kun tautia on jo havaittavissa, kannattaa käyttää viiniköynnöksille tarkoitettuja valmisteita ja noudattaa ohjeita täsmällisesti, myös käsittelyajankohtien ja toistojen osalta.

Vihertyöt, jotka keventävät köynnösten taakkaa

Kesällä köynnös käyttää paljon energiaa sekä kasvuun että rypäleiden ravitsemiseen. Vihertyöt eivät siksi ole pelkkää siistimistä, vaan keino ohjata kasvin voimaa hedelmiin ja samalla pienentää tautiriskiä. Perusasia on säädellä vihreän massan määrää pitkin kesää, jotta köynnös ei kasva liian tiheäksi, jää varjoisaksi ja altistu sateiden jälkeen ongelmille.

Ylipitkien vuosiversojen lyhentäminen

Kun versot kasvavat tuennan tai lankojen yli, ne kannattaa lyhentää eli latvoa. Hedelmää kantavat vuosiversot lyhennetään yleensä viimeisen tertun yläpuolelta niin, että tertun yläpuolelle jää noin neljästä viiteen lehteä. Näin köynnös ei kuluta voimaa turhaan pituuskasvuun, vaan keskittyy paremmin marjojen täyttymiseen.

Sivuversojen poistaminen lehtihangoista

Lehtihangoista kasvaa usein sivuversoja, jotka tihentävät köynnöstä nopeasti. Jos niitä ei pidetä kurissa, ne vievät emoversolta ravinteita, heikentävät ilmanvaihtoa ja luovat olosuhteet, joissa taudit leviävät paljon helpommin. Uusien sivuversojen säännöllinen poistaminen onkin heinäkuussa yksi tärkeimmistä rutiinitöistä.

Lehtien poisto vähitellen terttujen ympäriltä

Osan lehdistä poistaminen terttujen ympäriltä tuo useita etuja. Tertut kuivuvat sateen jälkeen nopeammin, mikä vähentää tautipainetta. Parempi valon pääsy tukee samalla sokerien ja aromiyhdisteiden muodostumista marjoissa. Lehdistön harvennus on kuitenkin tehtävä vähitellen. Marjoilla ei välttämättä ole vielä riittävää suojaa, ja äkillinen täysi altistus auringolle voi aiheuttaa auringonpoltetta, joten lehtiä ei poisteta kerralla ja köynnöksen reaktiota seurataan aina.

Versojen sitominen ja ohjaaminen lankatuentaan

Kun tertut painavat enemmän, myös hedelmää kantavien versojen katkeamisriski kasvaa. Kova tuuli tai kesäiset ukkoskuurot voivat nopeuttaa vaurioita entisestään. Apuna on säännöllinen sitominen ja vuosiversojen tasainen ohjaaminen tuentaan, jotta ne pysyvät vakaina ja kasvusto siistinä. Samalla pätee, että pienempi ja paremmin järjestetty lehtiala tarkoittaa myös vähäisempää veden haihduntaa, joten köynnös pärjää helteessä säästeliäämmin.

Kastelu kuivuudessa ja miksi vesi kannattaa ohjata juurille

Pitkän kuivuuden aikana köynnöstä on kasteltava, koska tertut alkavat täyttyä ja vesi on tähän prosessiin ratkaisevan tärkeää. Olennaista on ohjata vesi juuristolle eikä lehdille, jotta kasvuston ilmankosteus ei turhaan nouse ja samalla home- ja härmäriski kasva. Tippukastelu toimii tässä erinomaisesti: se antaa vettä tasaisesti ja sopivina määrinä, jolloin maa ei pääse kuivumaan eikä myöskään vettymään äkillisesti.

Terttujen harventaminen paremman laadun vuoksi

Osa köynnöksistä tekee niin paljon terttuja, etteivät ne pysty kypsyttämään niitä laadukkaasti. Jos tavoitteena on mieluummin parempi laatu kuin suurin mahdollinen määrä, osa sadosta kannattaa harventaa. Useimmiten poistetaan heikot, vaurioituneet tai huonosti kehittyneet tertut. Näin köynnös kevenee ja jäljelle jäävillä tertuilla on paremmat edellytykset kypsyä tasaisesti ja maistua paremmalta.

Viiniköynnös perinteisenä apuna väsyneille jaloille

Köynnös ei ole vain hyötykasvi viiniä ja pöytärypäleitä varten. Viininviljelijät huomasivat jo aiemmin, että sen lehtiä voi hyödyntää myös kotona ihonhoidossa. Viininlehdissä on antioksidantteja, parkkiaineita, A- ja C-vitamiinia, flavonoideja ja muita yhdisteitä, joita on liitetty verisuonten kimmoisuuden tukemiseen, ärtyneen ihon rauhoittamiseen ja turvotuksen lievittämiseen. Siksi lehtiä käytettiin perinteisesti paitsi ruoanlaitossa myös kansanlääkinnässä.

Kotitekoinen öljyvoitelu viininlehdistä

Jos käytössä on puhtaita, kemiallisesti käsittelemättömiä lehtiä, niistä voi valmistaa yksinkertaisen öljyvoiteen. Silputuilla lehdillä täytetään säilykepurkki ja päälle kaadetaan laadukasta öljyä. Purkki asetetaan sitten kattilaan kuumaan veteen niin, että se on noin puoliväliin asti upoksissa, ja annetaan lämmetä rauhallisesti noin puoli tuntia. Sen jälkeen öljy siivilöidään varovasti, annetaan jäähtyä ja sitä voi käyttää väsyneille jaloille, mieluiten illalla ennen nukkumaanmenoa, tai ärtyneelle iholle. Perinteisesti mainitaan myös käyttö auringon rasittamalle iholle.

Vinkki: Heinäkuu on säännöllisen seurannan kuukausi. Lyhyet mutta toistuvat toimet köynnöksillä ovat usein tehokkaampia kuin yksi iso kertarysäys, sillä köynnös kasvaa nopeasti ja tilanne muuttuu päivästä toiseen.

Lähde: Heřmánkův herbář, Jean Leon, Wine Maker Mag, Pestrazahrada.cz