Perunat pilaantuvat kellarissa virheen takia jonka teet heti noston jälkeen

Omat perunat säilyvät huomattavasti pidempään, kun ne korjataan oikeaan aikaan ja varastoidaan sopivissa olosuhteissa. Pitkäaikaista säilytystä varten on tärkeää antaa kasvuston tuleentua luonnollisesti. Jo elokuun jälkipuoliskolla kannattaa vähentää kastelua, jotta mukulat tuleentuvat paremmin. Ennen varsinaista nostoa on odotettava, että naatit kuolevat kokonaan. Monet viljelijät odottavat vielä muutamasta päivästä viikkoon, koska kuori ehtii sillä välin vahvistua.

Tuleentumisen voi varmistaa helposti yksinkertaisella testillä. Nosta yksi peruna varovasti maasta ja hiero sen kuorta sormilla. Jos kuori irtoaa helposti, noston kanssa on parempi odottaa vielä. Luja kuori kertoo, että mukulat soveltuvat paremmin varastointiin ja ovat vähemmän alttiita vaurioille.

Näin nostat perunat ilman turhia menetyksiä

Nostotapa merkitsee enemmän kuin usein ajatellaan. Jokainen vaurio lyhentää säilyvyyttä ja lisää mätäriskiä. Turvallisinta on poimia mukulat käsin, tai keventää maata varovasti talikolla tai lapiolla ja etsiä perunat sen jälkeen hellästi. Vaurioituneet yksilöt kannattaa erotella ja käyttää mahdollisimman pian, sillä ne eivät sovellu pitkään säilytykseen.

Myös säällä on tärkeä merkitys. Ihanteellinen on kuiva ja leudon lämmin päivä useamman sateettoman päivän jälkeen. Märässä maassa mukulat likaantuvat helpommin ja kuivuvat huonommin. Nosto kannattaa tehdä myös ennen pakkasia, koska paleltuminen heikentää selvästi sekä laatua että säilyvyyttä.

Puhdistus kyllä, mutta harkiten

Noston jälkeen perunat on hyvä antaa kuivua hetki varjossa, jotta multa irtoaa. Jos maa on kevyttä ja hiekkapitoista, yleensä riittää, että mukulat harjaa tai pyyhkäisee kevyesti kuivana. Raskaassa savimaassa saatetaan tarvita varovaista huuhtelua, mutta vain silloin, kun pystyt sen jälkeen varmistamaan täydellisen kuivumisen. Puhdistuksen aikana valon määrää kannattaa rajoittaa, koska pitkä altistuminen valolle lisää myöhemmin vihertymistä.

Yleissääntö on, että mitä vähemmän vettä käytetään varastointiin valmisteltaessa, sen parempi. Jäljelle jäävä kosteus voi käynnistää pilaantumisen. Siksi on aina olennaista, että mukulat ovat ennen varastoon siirtämistä täysin kuivia.

Miksi perunat kannattaa parantaa ennen varastointia

Vastanostettuja perunoita ei pitäisi viedä suoraan pitkäaikaisvarastoon. Ensin niiden tulee käydä läpi niin sanottu parannusvaihe. Tämä tarkoittaa, että ne pidetään 7–10 päivän ajan pimeässä, hyvin tuulettuvassa tilassa, jossa lämpötila on leuto ja ilmankosteus korkeampi. Tänä aikana kuori vahvistuu edelleen ja pienet pintavauriot ehtivät osin umpeutua.

Tämä vaihe pidentää säilyvyyttä selvästi. Perunat sisältävät noston jälkeen paljon vettä, noin neljä viidesosaa tilavuudestaan. Jos ne vietäisiin heti liian kuivaan ympäristöön, ne alkaisivat nopeasti nahistua ja rypistyä.

Ihanteelliset olosuhteet pitkäaikaiseen varastointiin

Parannusvaiheen jälkeen lämpötilaa on laskettava vähitellen. Ruokaperunoille sopiva vaihteluväli on noin 4–8 °C. Hyvin toimivat viileä kellari, eristetty autotalli ilman paleltumisriskiä tai jääkaappi, joka on säädetty sopivaan lämpötilaan. Varastointiastian tulisi suojata perunat valolta ja samalla mahdollistaa ilmankierto. Hyviksi ovat osoittautuneet rei’itetyt muovipussit, laatikot tai pahvilaatikot.

Lämpötila ei saa laskea liian alas. Kun kylmyys menee alle noin 3 °C, mukuloihin alkaa kertyä sokereita, jolloin perunat maistuvat makeahkoilta ja tummuvat paistettaessa herkemmin. Liian korkeassa lämpötilassa taas kasvaa itämisen, kuivumisen ja mätien riski.

Lajittelu ja säännöllinen tarkistus ovat välttämättömiä

Jo ennen varastointia kaikki mukulat kannattaa lajitella huolellisesti. Perunat, joissa on viiltoja, kolhuja, pehmeitä kohtia tai taudin merkkejä, on parasta käyttää muutaman viikon kuluessa. Pitkäaikaisvarastoon kuuluvat vain terveet ja vahingoittumattomat perunat.

Talven aikana varastot kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Jos ilmenee pehmeitä yksilöitä, mätää tai selvästi pitkiä ituja, ne on poistettava. Yksi huono mukula voi pilata suuren osan sadosta. Varoitusmerkki on myös tunkkainen tai makeahko haju, joka usein kertoo alkavasta pilaantumisesta ennen kuin se näkyy silmämääräisesti.

Valo on varastoperunan vihollinen

Perunat on säilytettävä pimeässä. Valo aiheuttaa kuoren vihertymistä, joka sinänsä liittyy klorofyllin muodostumiseen, mutta sen yhteydessä esiintyy usein myös solaniinia. Se on aine, joka suurempina määrinä voi olla terveydelle haitallinen. Jos vihertyminen on vähäistä ja pinnallista, vihertävän osan voi leikata pois. Selvästi vihertyneet mukulat on kuitenkin turvallisinta heittää pois.

Hyvin varastoidut myöhäisperunat voivat oikeissa oloissa säilyä hyvälaatuisina seitsemän–kahdeksan kuukautta.

Mitkä lajikkeet säilyvät pisimpään

Kaikilla lajikkeilla ei ole sama säilyvyys. Punakuoriset ja ohutkuoriset perunat eivät yleensä säily yhtä pitkään kuin paksukuorisemmat tyypit, esimerkiksi russet-tyyppiset. Myös myöhäiset lajikkeet säilyvät paremmin, kun taas varhaisperunat on tarkoitettu enemmän nopeaan käyttöön.

Jos varastointilämpötila ylittää noin 8 °C, varaston kesto lyhenee selvästi ja voi jäädä vain kahteen–kolmeen kuukauteen. Tällöin myös itämisen ja kuivumisen todennäköisyys kasvaa.

Mitä huomioida ennen seuraavaa istutusta

Keväällä voimakkaasti itäneet tai ryppyiset perunat eivät ole ihanteellisia siemenperunaksi. Ne voivat kantaa tauteja, myös virusinfektioita, ja muodostaa riskin uudelle istutukselle. Turvallisin valinta ovat aina sertifioidut siemenperunat, jotka ovat hyvässä terveydentilassa.

Huolellinen nosto, lyhyt parannusvaihe ja viileä, pimeä varastointi ratkaisevat sen, nautitko omasta sadosta vain muutaman viikon vai koko talven ajan. Kun perussäännöistä pitää kiinni, laadukkaita perunoita riittää pitkään myös kasvukauden päätyttyä.

Lähde: The Prairie Home Stead, Oregon State University, Pestrazahrada.cz