Nokkonen on huomaamaton aarre terveydelle, puutarhaan ja keittiöön

Nokkonen saa ihmisiltä usein huonon maineen, koska se polttaa ja leviää penkeissä nopeammin kuin toivoisimme. Siksi moni pitää sitä pelkkänä rikkakasvina, joka pitää hävittää. Kun kuitenkin katsoo tarkemmin, mihin kaikkeen se pystyy, alkaa ymmärtää, miksi sitä on arvostettu vuosisatojen ajan. Se on kasvi, jota voi hyödyntää kotikonsteissa, vartalonhoidossa, keittiössä ja puutarhassa maan ja kasvien apulaisena.

Mistä nokkosen löytää ja miltä se näyttää

Tunnetuin on isonokkonen, latinaksi Urtica dioica. Se on monivuotinen ja melko kookas ruoho, joka viihtyy lähes koko pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä. Se kasvaa usein ravinteikkaissa paikoissa, tyypillisesti aitojen ja teiden varsilla, joutomailla, vesistöjen lähettyvillä, metsissä, hakkuuaukeilla tai laidunten tuntumassa. Se pärjää myös ylempänä ja sitä voi tavata jopa noin 2000 metrin korkeudella merenpinnasta. Tavallisesti se kasvaa noin puolesta metristä puolentoista metrin korkuiseksi, poikkeuksellisesti vieläkin korkeammaksi.

Meillä esiintyy myös pienempi sukulainen, polttonokkonen, joka polttaa vähintään yhtä lailla, mutta on yleensä hennompi ja kasvaa useammin yksivuotisena.

Mitä kaikkea nokkonen sisältää

Nokkonen on suorastaan varasto aineita, joita sekä keho että puutarha osaavat hyödyntää. Siitä löytyy vitamiineja, erityisesti C-vitamiinia ja joitakin B-ryhmän vitamiineja, sekä runsaasti kivennäis- ja hivenaineita. Lisäksi se sisältää orgaanisia happoja, flavonoideja ja muita kasvikemikaaleja, jotka yhdistetään yleisesti elimistöä tukeviin vaikutuksiin.

Mielenkiintoista on myös sellaisten yhdisteiden esiintyminen, joilla on yhteys hermostoon. Kasvista mainitaan esimerkiksi tryptofaani ja myös serotoniini. Nokkonen on lisäksi ravitsemuksellisesti arvokas proteiinipitoisuutensa vuoksi, mikä on yksi syy siihen, että se on ollut perinteisessä ruokakulttuurissa monessa muodossa.

Miksi nokkonen polttaa ja miten se toimii

Suvun latinankielinen nimi Urtica viittaa polttavaan tunteeseen, jonka lähes jokainen tuntee. Polttavuus on nokkosen kekseliäs puolustus. Kasvin pintaa peittävät poltinkarvat, niin sanotut trikoomit, jotka toimivat kuin pienet neulat. Kosketuksessa niiden hauras kärki katkeaa ja ihoon syntyy pieni vaurio, johon pääsee ärsytystä aiheuttava seos yhdisteitä.

Tässä seoksessa histamiini aiheuttaa kutinaa ja punoitusta, asetyylikoliini lisää polttavaa tunnetta ja muut aineet voimistavat vaikutusta. Lopputulos on tuttu: epämiellyttävä kirvely, jonka ainoa tarkoitus on karkottaa meidät ja eläimet jatkokosketukselta.

Nokkonen terveyden tukena ja ennaltaehkäisyssä

Nokkosella on kansanlääkinnässä pitkä perinne. Ennen käytettiin myös menetelmää, jossa ihoa läiskittiin tuoreilla varsilla, koska ihon ärsytys lisää voimakkaasti verenkiertoa ja paikallista lämpenemistä. Näin aineenvaihdunta vilkastuu, ja tekniikkaa kokeiltiin erityisesti reumaattisiin vaivoihin ja nivelkipuihin. Nykyään tähän törmää harvemmin, koska polttavuus on useimmille liian epämukavaa.

Käytännöllisempää on hyödyntää nokkosta teenä ja yrttiseoksissa. Usein mainitaan sen aineenvaihduntaa ja eräitä elimistön toimintoja tukeva vaikutus, mukaan lukien eritystoiminnan tukeminen. Siksi se kuuluu perinteisesti keväisiin puhdistuskuureihin, kun talven jälkeen halutaan täydentää vitamiini- ja kivennäisainevarastoja.

Nokkonen esiintyy myös yrttiteesekoituksissa, joita käytetään hengitysteiden vaivojen yhteydessä. Käytännössä se yhdistetään usein muihin yrtteihin, jotta kokonaisvaikutus olisi tasapainoinen ja lempeä.

Nokkonen ja verisolujen muodostus

Yksi usein mainituista nokkosen hyödyistä liittyy verisolujen muodostukseen, erityisesti punasolutuotannon tukemiseen. Siksi sitä suositeltiin perinteisesti tilanteissa, joissa vointi oli heikentynyt tai suuren verenvuodon jälkeen. Arjessa sitä käytetään myös ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi uupumuksen, pitkäkestoisen kuormituksen, raskaan työn tai henkisen stressin aikana.

Nokkonen kosmetiikassa ja hiustenhoidossa

Nokkosella on vankka paikka myös kotikosmetiikassa. Yleisimmin sitä käytetään hiuksiin, koska se yhdistetään hiusten vahvistumiseen ja hiustenlähdön vähentymiseen. Vahvempaa keitettä käytetään huuhteluna pesun jälkeen tai kääreenä. Se voi helpottaa myös päänahan kutinaa, ja sitä haetaan usein avuksi myös hilseilytaipumukseen.

Säännöllinen nokkoshuuhtelu voi tuoda hiuksiin kiiltoa, ja vaaleammissa sävyissä perinteisesti mainitaan myös lievä tummeneminen. Etuna on helppo valmistus ja pienet kustannukset, jos nokkosta on saatavilla puhtaasta ympäristöstä.

Nokkonen yllättää keittiössä maullaan ja käyttömahdollisuuksillaan

Nokkosen nuoria kevätlehtiä voi käyttää keittiössä samaan tapaan kuin lehtivihanneksia. Niitä lisätään usein täytteisiin, pastaruokiin tai jopa salaatteihin, jos ne käsitellään ensin nopeasti. Suosittu on nokkoskeitto, ja nokkosesta voi tehdä myös pinaatin tapaan lisukkeen, eli hauduttaa ja maustaa perinteiseen tyyliin.

Jotta työskentely olisi turvallista ja miellyttävää, lehdet nypitään tavallisesti irti varresta, huuhdellaan siivilässä, mieluiten ei-metallisessa, ja ryöpätään sitten kiehuvalla vedellä. Näin polttavuus vähenee selvästi ja lehdet pehmenevät jatkokäsittelyä varten.

Nokkonen puutarhassa lannoitteena ja apuna tuholaisia vastaan

Puutarhassa nokkonen sopii paitsi typpirikkaan maan indikaattoriksi myös raaka-aineeksi kasvien luonnonmukaiseen hoitoon. Se sisältää esimerkiksi typpeä, fosforia, kaliumia, rautaa ja sinkkiä, ja siksi siitä valmistetaan uutteita ja käymisliemiä, joita käytetään lannoitteena. Nokkonen edistää lisäksi maan elämää ja voi houkutella kastematoja, jotka parantavat maan rakennetta.

Lannoituksen lisäksi nokkosta käytetään myös luonnonmukaisten ruiskutteiden osana. Puutarhurit hyödyntävät sitä myös katteena tai kompostin seosaineena, missä se auttaa parantamaan kompostin laatua.

Näin valmistat nokkoskäytteen lannoitukseen

Lannoitekäsitteeseen sopii ei-metallinen astia. Astiaan laitetaan silputtua nokkosta ja päälle vettä, noin suhteessa 10 litraa vettä 1 kilogrammaan nokkosta. Seosta sekoitetaan päivittäin, jotta käyminen etenee tasaisesti ja nopeammin. Kypsymisaika on lämpötilasta riippuen yleensä noin kaksi viikkoa – kuukausi.

Valmis käyte laimennetaan ennen käyttöä, tavallisesti suhteessa noin 10 osaa vettä ja 1 osa käytettä. Tällä laimennoksella voi kastella. Jos seos on liian vahvaa tai lannoitetaan herkempiä kasveja, laimennusta kannattaa lisätä. Ylimäärän voi käyttää myös kompostin kasteluun, jolloin siihen saadaan lisää ravinteita ja samalla tuetaan kastematojen aktiivisuutta.

Nokkonen kompostissa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota

Nokkosta on helppo lisätä kompostiin, koska se kasvaa ravinteikkaissa paikoissa ja sisältää itsessään paljon arvokkaita aineita. Niitetyn nokkosen voi kompostoida suoraan. Juuri revittyjen kasvien kohdalla on järkevää antaa niiden ensin nuupahtaa tai kuivua, jotta ne eivät juurru uudelleen.

Tärkeää on olla lisäämättä kompostiin nokkosia, jotka jo kukkivat tai tekevät siementä. Jos ne on pakko käsitellä, turvallisempaa on ryöpätä ne ensin huolellisesti, jotta leviäminen puutarhassa estyy.

Nokkonosruiskute kirvoja vastaan

Nokkosta voi käyttää myös luonnonmukaisena ruiskutteena, erityisesti kirvoja ja muuta ei-toivottua hyönteistöä vastaan. Valmistetaan lyhyt uute siten, että suljettavaan muoviastiaan laitetaan nokkosia ja vettä suhteessa 1:10 ja annetaan uuttua noin 24 tuntia. Tämän jälkeen uute siivilöidään ja laimennetaan ennen käyttöä vedellä, usein suhteessa 1 osa uutetta ja 5 osaa vettä.

Ruiskute pitää levittää huolellisesti kasvin kaikkiin maanpäällisiin osiin, sillä tuholaiset piileskelevät usein myös lehtien alapinnoilla. Teho perustuu ennen kaikkea säännöllisyyteen, joten käyttöä suositellaan ennaltaehkäisevästi tai heti ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Yleisesti todetaan, että nokkosuutteet eivät sovi kaikille kasveille, esimerkiksi sipulikukille ja palkokasveille ne voivat olla pikemminkin haitaksi.

Kasvi, joka ansaitsee enemmän arvostusta

Nokkonen on esimerkki yrtistä, joka on helppo sivuuttaa vain siksi, että se osaa puolustautua ja kasvaa usein siellä, missä emme sitä halua. Silti se on poikkeuksellisen monikäyttöinen kasvi, joka voi tukea terveyttä, helpottaa kotona tehtävää hiustenhoitoa, rikastaa ruokavaliota ja toimia puutarhassa sekä lannoitteena että kasvien suojelun apuna. Kun opimme käsittelemään sitä oikein, se lakkaa olemasta vihollinen ja muuttuu hyödylliseksi liittolaiseksi.

Lähde: GrowVeg, Deník, Pestrazahrada.cz