Mäkikuisma vaikuttaa mielialaan ja terveyteen ja miksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista on syytä varoa

Mäkikuisma, latinaksi Hypericum perforatum, on syvänkeltaisin kukin kukkiva yrtti, joka on kuulunut perinteisiin hoitoperinteisiin jo vuosisatojen ajan. Se mainitaan antiikin kreikkalaisessa perinteessä, sitä hyödynsi myös islamilaisten maiden lääkintä sekä eräät Aasian perinteisen parantamisen suuntaukset. Kansanomainen nimi viittaa Johannes Kastajan juhlapäivään, sillä kasvi kukkii usein kesäkuun vaihteessa, jolloin tätä juhlaa muistetaan.

Historiallisesti mäkikuismaa on käytetty moniin vaivoihin. Sille on kuvattu haavojen paranemisen tuki, käyttö vilustumisen yhteydessä, ruoansulatusvaivoissa haavaumat mukaan lukien sekä tiloissa, jotka muistuttavat alakuloa ja pitkään jatkunutta mielialan laskua. Nykyään se yhdistetään useimmin nimenomaan psyykkiseen hyvinvointiin, etenkin masennusoireisiin. Lisäksi sitä mainitaan suosituksissa vaihdevuosien aikaan ja joissakin iholle tarkoitettuissa valmisteissa.

Mihin mäkikuismasta nykyisin useimmin haetaan apua

Mäkikuismasta on tullut suosittu ennen kaikkea lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Sitä mainitaan myös muissa tilanteissa, esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen yhteydessä tai tiloissa, joissa ihmistä kuormittavat voimakkaasti keholliset oireet ja niihin liittyvä ahdistus.

Iholle käytettävää ulkoista käyttöä markkinoidaan etenkin pieniin haavoihin, ärsytykseen ja valikoituihin iho-ongelmiin. On kuitenkin tärkeää erottaa perinteinen käyttötapa siitä, mikä on aidosti hyvin tutkimusnäyttöön perustuvaa.

Mitä tutkimukset kertovat tehosta masennuksessa

Mäkikuismaa on tutkittu masennuksen yhteydessä melko runsaasti. Tulokset tiivistyvät siihen, että lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa se voi olla placeboa tehokkaampi ja joissakin vertailuissa vaikutus on ollut samankaltainen kuin tavallisesti määrätyillä masennuslääkkeillä. Epävarmuutta jää kuitenkin siitä, pätevätkö samat johtopäätökset myös vaikeaan masennukseen, sekä siitä, miten hyvin vaikutus säilyy pitkäaikaisessa käytössä, tyypillisesti noin 12 viikkoa pidempään.

Masennus ei ole pelkkää huonoa mielialaa, vaan se voi olla vakava sairaus, joka vaikuttaa olennaisesti toimintakykyyn. Jos ilmenee oireita kuten pitkäkestoinen surumielisyys, kiinnostuksen menetys, unihäiriöt, toivottomuus tai itsetuhoiset ajatukset, tilanne on syytä käsitellä ammattilaisen kanssa eikä tukeutua pelkästään itsehoitoon.

Muita tutkittuja käyttökohteita ja näytön rajat

Masennuksen lisäksi mäkikuismasta on tutkimuksia monissa muissakin tilanteissa, kuten PMS-oireissa, pakko-oireisissa oireissa, ärtyvän suolen oireyhtymässä, ADHD:ssa tai mahdollisena tukena tupakoinnin lopettamisessa. Näillä alueilla tutkimuksia on kuitenkin usein vähän, niiden laatu vaihtelee ja tulokset eivät toistaiseksi tuo riittävän vahvaa näyttöä, jotta voitaisiin luotettavasti sanoa mäkikuismasta olevan todellista hyötyä.

Vaihdevuosissa jotkin pienet tutkimukset viittaavat mahdolliseen hyötyyn kuumiin aaltoihin. Samoin on yksittäisiä havaintoja somatisaatio-oireissa, joissa korostuu voimakas huoli ja ahdistus kehollisista tuntemuksista. Näissäkin varmuus on kuitenkin heikompi kuin lievien ja keskivaikeiden masennusmuotojen kohdalla.

Turvallisuus ja tavalliset haittavaikutukset

Aikuisilla, jotka eivät käytä muita lääkkeitä, mäkikuismaa pidetään lyhytaikaisessa käytössä yleensä melko turvallisena, tyypillisesti enintään 12 viikon ajan. Osa tutkimuksista viittaa turvalliseen käyttöön myös pidempään, jopa noin vuoden, mutta varovaisuus on silti paikallaan.

Mahdollisia haittavaikutuksia ovat ripuli, huimaus, levottomuus, univaikeudet tai epämiellyttävä ihon kihelmöinti. Huomionarvoinen on myös valoherkkyyden riski, eli ihon lisääntynyt herkistyminen auringon UV-säteilylle. Suuremmilla annoksilla tai tietyillä iholle levitettävillä valmisteilla auringossa oleskelun jälkeen voi ilmetä voimakkaita iho-oireita. Siksi on järkevää rajoittaa suoraa auringonottoa ja suojata ihoa, erityisesti herkillä henkilöillä.

Mäkikuisman keskeinen ongelma ovat yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa

Mäkikuismasta on vahvaa näyttöä siitä, että se voi aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa, ja joissakin tapauksissa seuraukset voivat olla terveyttä tai henkeä uhkaavia. Tyypillinen ongelma on, että mäkikuisma voi heikentää joidenkin lääkkeiden tehoa ja siten huonontaa sen sairauden hoitotasapainoa, johon lääkitys on määrätty.

Lääkeryhmiä, joiden tehoa mäkikuisman on usein raportoitu heikentävän, ovat tietyt masennuslääkkeet, hormonaalinen ehkäisy, elinsiirtojen jälkeen käytettävät immunosuppressantit, jotkin epilepsialääkkeet, valikoidut sydänlääkkeet, osa HIV-hoidoista, jotkin syöpälääkkeet, varfariini sekä tietyt statiinit. Käytännön seuraukset voivat olla erittäin vakavia, esimerkiksi raskauden riskin kasvu ehkäisyä käytettäessä, siirteen hyljinnän riski tai vakavien sairauksien hoidon tehon heikkeneminen.

Riski yhdessä serotoniiniin vaikuttavien lääkkeiden kanssa

Toinen tärkeä teema on mäkikuisman yhdistäminen masennuslääkkeisiin ja muihin valmisteisiin, jotka vaikuttavat serotoniinijärjestelmään. Tällöin serotoniiniin liittyvät haittavaikutukset voivat voimistua, ja osalla ihmisistä kyse voi olla vakavasta tilasta. Siksi mäkikuismasta ei ole sopivaa tehdä lisäystä masennuslääkitykseen ilman selkeää suunnitelmaa ja terveydenhuollon seurantaa.

Jos käytät mitä tahansa lääkkeitä, mäkikuisman aloittamisesta on olennaista keskustella lääkärin tai apteekin ammattilaisen kanssa, koska yhteisvaikutukset voivat heikentää elintärkeiden lääkkeiden tehoa tai aiheuttaa vaarallisia haittavaikutuksia.

Raskaus ja imetys

Raskauden aikana mäkikuisman käyttö voi olla ongelmallista, koska sen on kuvattu mahdollisesti lisäävän synnynnäisten epämuodostumien riskiä. Imetyksen aikana on kuvattu, että mäkikuismakäyttäjien imettämillä vauvoilla voi esiintyä koliikkia, uneliaisuutta tai yleistä väsähtäneisyyttä. Näistä syistä tarvitaan erityistä varovaisuutta ja mieluiten ammattilaisen ohjausta.

Miksi ravintolisiin kannattaa suhtautua yhtä huolellisesti kuin lääkkeisiin

Yrttivalmisteita myydään käytännössä usein ravintolisinä, ja niihin suhtaudutaan toisinaan automaattisesti turvallisina. Mäkikuisman kohdalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä sen kyky muuttaa lääkkeiden vaikutusta on poikkeuksellisen voimakas. Lisäksi uutteet, vaikuttavien aineiden pitoisuudet ja tuotteiden laatu voivat vaihdella, mikä heikentää vaikutusten ennustettavuutta.

Järkevää on ottaa oma terveys aktiivisesti haltuun ja kertoa terveydenhuollon ammattilaisille kaikesta käytössä olevasta, myös teistä, tinktuuroista, kapseleista ja itsehoidon yhdistelmävalmisteista. Mäkikuisman kohdalla avoimuus on erityisen tärkeää nimenomaan yhteisvaikutusten vuoksi.

Mitä mäkikuismasta kannattaa käytännössä muistaa

Mäkikuisma on perinteisesti käytetty rohdoskasvi, josta on melko vakuuttavaa näyttöä hyödystä lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa, mutta moniin muihin ehdotettuihin käyttötarkoituksiin näyttö on rajallista. Suurin riski eivät ole tavalliset haittavaikutukset, vaan voimakkaat yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa, jotka voivat heikentää tärkeiden sairauksien hoitoa tai aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Siksi käyttöä kannattaa harkita huolella, rajata ajallisesti ja mieluiten varmistaa ammattilaiselta, etenkin jos käytät mitä tahansa lääkkeitä.

Lähde: National Center For Complementary and Integrative Health, GoodRX, Moje Medicína, Pestrazahrada.cz