Komposti avaimena viljavampaan maahan ja pienempään lannoitetarpeeseen

Komposti on viime vuosina siirtynyt harrastepuutarhurin lisästä työkaluksi, johon moderni maanhoito nojaa. Maisematutkimuslaitoksen kokeet osoittavat, että oikein valmistettu komposti voi selvästi parantaa maan laatua, tukea kasvien kasvua ja osittain korvata mineraalilannoitteita. Ratkaisevaa ei ole vain se, että kyse on orgaanisesta aineksesta, vaan ennen kaikkea se, millainen kompostin koostumus on ja millä annoksella sitä käytetään.

Perustehtävä pysyy yksinkertaisena: palauttaa maahan orgaanista ainesta ja ravinteita. Tutkimus kuitenkin vahvistaa, että oikein mitoitetulla ”reseptillä” komposti voi merkittävästi auttaa kasvustojen ravinnehuollossa ja vähentää teollisten panosten tarvetta.

Mikä tekee kompostista laadukkaan ja mihin se sopii

Keskeinen on niin sanottu perusmassa eli materiaali, josta komposti syntyy. Useimmiten kyse on viherjätteen ja puutarhanhoidon biojätteestä, mutta ominaisuuksia voidaan muokata tavoitteellisesti lisäämällä muita ainesosia. Kompostointiprosessin arvioinnissa ja peltolevityksen vaikutusten tutkimuksessa VÚK teki yhteistyötä maataloustekniikkaan keskittyvien tutkijoiden kanssa, nykyisin Kansallisen maatalous- ja elintarviketutkimuskeskuksen puitteissa.

Kokeet osoittavat eroja lisäaineiden välillä. Orgaaniset lannoitteet, kuten lantaa tai biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, nostavat pää­ravinteiden pitoisuuksia, erityisesti kaliumia. Sähkökompostoreista peräisin olevat tuotteet voivat tuoda suuremman osuuden typpeä ja fosforia. Biomassan poltosta syntyvä tuhka puolestaan lisää etenkin kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Jokainen tällainen ainesosa muuttaa samalla kompostin kemiallisia ominaisuuksia ja siten myös sitä, mille maille ja kasveille se parhaiten sopii.

Kompostin ominaisuudet määräytyvät syöteraaka-aineiden yhdistelmästä ja kompostointitavasta – ja juuri tämä ratkaisee sen käytön käytännössä.

Kuinka paljon kompostia kannattaa käyttää ja miten se vaikuttaa maassa

Säännöllisesti käytettynä kompostilla on pitkäaikainen vaikutus. Käytännön ohjeissa todetaan, että maan orgaanisen aineksen tasaisen pitoisuuden ylläpitämiseen riittää usein noin 6–7 tonnia kuiva-ainetta hehtaarille vuodessa. Todellisessa käytössä tämä voi tarkoittaa kertaluonteista muokkausta maahan noin 40–50 tonnia luonnonkosteaa kompostia muutaman vuoden välein.

Komposti ei kuitenkaan toimi vain ravinteiden lähteenä. Se parantaa maan rakennetta, lisää vedenpidätyskykyä, vilkastuttaa biologista aktiivisuutta ja voi auttaa myös maan happamuuden eli pH:n säätelyssä. Juuri näiden vaikutusten yhteisvaikutus on usein ratkaiseva kuivina kausina tai uupuneilla mailla.

Kompostit kasvualustoihin ja metsätarhoille

Komposteilla on merkittävä rooli myös kasvualustojen ja puutarhamultien valmistuksessa. Tässä tarvitaan kuitenkin enemmän varovaisuutta, koska erityisesti seurataan liukoisten suolojen määrää ja kasveille sopivaa ravinnetasoa, usein etenkin kaliumia. Komposti voi olla kasveille hyödyllinen, mutta väärin annosteltuna se voi päinvastoin heikentää kasvua.

Siksi tavallisissa viherkomposteissa kasvualustoissa käytetään yleensä noin 10–30 prosentin osuutta tilavuudesta, kun taas ravinnepitoisempia komposteja lisätään maltillisemmin. Oma lukunsa ovat metsätarhat, joissa komposti tukee paitsi ravinteisuutta myös maan ominaisuuksien pitkäjänteistä palautumista. Annostukset liikkuvat täällä usein noin 15–20 tonnissa hehtaarille kompostin laadusta ja kokonaisravinnepitoisuudesta riippuen.

Biojäte raaka-aineena kiertotalouteen

Tutkimuksen johtopäätökset vahvistavat, että kompostointi kuuluu tärkeimpiin askeleisiin kohti kestävää maataloutta ja maisemanhoitoa. Se mahdollistaa biojätteen tehokkaamman hyödyntämisen, ravinteiden palauttamisen takaisin maahan ja riippuvuuden vähentämisen mineraalilannoitteista. Kun komposti valmistetaan tavoitteellisesti ja käytetään sopivalla annoksella, siitä voi tulla yksi keskeisistä työkaluista terveemmän ja elinvoimaisemman maan rakentamiseen.

Lähde: ASZ, VŠB , Pestrazahrada.cz