Puun rungolla kulkeva muurahaispolku paljastaa latvuksessa piilevän ongelman

Kun puutarhaan ilmestyy yhtäkkiä tavallista enemmän muurahaisia tai ne tekevät silmiinpistävän pitkiä kulkureittejä, ne viestivät useimmiten jostakin. Moni haluaisi hävittää muurahaiset heti, mutta usein on järkevämpää ensin ymmärtää, mikä niitä paikkaan vetää. Niiden kulkusuunta paljastaa yleensä todellisen syyn, ja sen poistaminen on usein tehokkaampaa kuin mikään nopea isku itse hyönteisiä vastaan.

Puun rungolla kulkeva polku tarkoittaa yleensä kirvoja

Puun tai koristepensaan runkoa pitkin ylös kiipeävä muurahaiskolonna viittaa lähes aina kirvoihin latvuksessa. Muurahaiset hakeutuvat makean mesikasteen perään, jota kirvat erittävät imiessään kasvinesteitä. Tätä näkee useimmin ruusuissa, hedelmäpuissa ja tiheissä koristepensaissa, joissa kirvat lisääntyvät helposti.

Kirvat heikentävät kasvia, vääntävät lehtiä ja jotkin lajit voivat levittää myös tauteja. Saastunta näkyy usein käpristyneinä, tahmeina lehtinä, ja joskus mukaan tulee myös tumma nokihomeinen pinta. Muurahaiset eivät ainoastaan siedä kirvoja, vaan usein myös suojelevat niitä, koska hyötyvät niistä suoraan. Kun kirvat saadaan pois, muurahaisilla ei yleensä ole enää syytä vierailla puussa.

Pienessä esiintymässä voi riittää mekaaninen poisto, esimerkiksi napakka vesisuihku. Apua voi olla myös miedosti laimennetusta saippuavedestä tehtävästä ruiskutuksesta, joka kannattaa tehdä poissa paahteisesta auringosta eli aamulla tai illalla, jotta lehtivaurioiden riski pysyy pienenä.

Kiveyksen saumoissa muurahaiset voivat rakentaa pesää

Jos muurahaiset pyörivät enimmäkseen terassin, pihakiveyksen tai käytävän ympärillä ja saumoihin ilmestyy pieniä hiekkakasoja, se tarkoittaa usein, että ne perustavat pesää pinnan alle. Kuiva, lämmin ja irtonainen materiaali on niille ihanteellista rakennusainetta. Kun hiekkaa kannetaan vähitellen ulos, kiveyksen alle voi syntyä onteloita, jotka ajan myötä näkyvät painumina. Ne voivat näyttää alustan painumiselta, vaikka syy onkin todellisuudessa biologinen.

Suurin riski on siellä, missä kiveys on asennettu hiekkapedille. Tällaisessa alustassa muurahaiset pystyvät kaivamaan pitkään ja huomaamattomasti. Sen sijaan tiivis, betoninen pohja vaikeuttaa vastaavaa alikaivamista selvästi.

Käytännöllisenä ennaltaehkäisynä ja ratkaisuna mainitaan tavallisen saumaushiekan vaihtaminen polymeeriseen saumaushiekkaan. Se kovettuu kostutettaessa, muurahaisten on vaikeampi tehdä siihen uusia käytäviä, eikä ympäristö enää houkuttele niitä yhtä paljon.

Ruukut houkuttelevat muurahaisia kevyellä mullalla

Muurahaisia ilmestyy usein myös paikkoihin, joissa niitä ei odottaisi, terassin tai parvekkeen ruukkuihin. Syy on yksinkertainen: kevyt ja kuohkea kasvualusta on helppo kaivaa. Muurahaisten läsnäolosta kertovat pienet multakasat pinnalla tai se, että kastellessa muurahaiset alkavat joukoittain rynnätä ulos.

Suurin ongelma ei yleensä ole muurahaisissa itsessään, vaan niiden käytäväverkostossa. Se muuttaa veden kulkua maassa. Joidenkin muurahaislajien tutkimuksista ilmenee, että pesän sisältävä maa voi läpäistä vettä selvästi nopeammin kuin maa ilman pesää. Kasvi voi silloin nuupahtaa, vaikka sitä kastellaan, koska kosteus ei pysy juuristoalueella niin pitkään kuin kasvi tarvitsee.

Käytännössä auttaa usein ruukun perusteellinen läpikastelu tai sen upottaminen hetkeksi vesiastiaan, jotta kasvualusta imeytyy tasaisesti. Kasveilla, jotka eivät siedä liikakosteutta, esimerkiksi kaktuksilla ja mehikasveilla, on yleensä parempi rikkoa varovasti kasvualustan pintaa ja kastella useammin, mutta pienemmillä määrillä.

Polku sisälle syntyy ravinnon ja hajujäljen takia

Kun yksittäinen muurahainen löytää ravintoa, se jättää paluumatkallaan feromonijäljen. Muut havaitsevat sen nopeasti, ja pian satunnaisesta esiintymästä syntyy selvä kolonna, joka voi johtaa aina sisälle asti, tyypillisesti keittiöön tai grillin luo.

Tällaisessa tilanteessa ei riitä, että näkyvät muurahaiset vain pyyhkäistään pois. Oleellista on poistaa myös hajujälki, esimerkiksi pesemällä kohta vedellä ja astianpesuaineella tai etikkavedellä. Yhtä tärkeää on siivota ravinnonlähde. Tyypillisiä houkuttimia ovat avoimet sokerit ja makeiset, murut, grillauksen jämiin jääneet herkut tai lemmikin ruokakuppi, joka on jätetty yöksi ulos.

Tukitoimena voi käyttää myös tuoksuja, joista muurahaiset eivät pidä ja jotka voivat karkottaa ne palaamasta, esimerkiksi kanelia tai laventelia. Niiden merkitys on ennen kaikkea siinä, että ne auttavat vähentämään toistuvaa ravinnon etsintää herkkien paikkojen läheisyydessä.

Etsi ensin syy ja puutu vasta sitten muurahaisiin

Muurahaiset vain usein kertovat, että jossain on ravinnonlähde, pesäpaikaksi sopiva paikka tai kasveissa ongelma.

Useimmissa tapauksissa muurahaiset vetäytyvät itsestään, kun niitä houkutteleva tekijä katoaa. Kirvojen poistaminen, ruoan jälellinen siivous tai kiveyksen saumojen kunnostus antaa usein pitkäkestoisemman vaikutuksen kuin välitön torjunta. Kemiallisia torjunta-aineita ei siksi usein tarvita, jos todellinen syy niiden vierailulle saadaan korjattua.

Lähde: Nature, Science Direct, Pestrazahrada.cz