Mitä tehdä tomaateille elokuussa, jotta sadosta tulee runsas ja makea

Elokuussa tomaateilla ratkeaa paljon. Hedelmiä alkaa kypsyä vauhdilla, ja se, miten pidät kasveista huolta juuri nyt, näkyy nopeasti sadon maussa, koossa ja ulkonäössä. Oikea hoito ratkaisee myös sen, kuinka pitkälle syksyyn pystyt vielä poimimaan. Elokuun toimenpiteiden tavoitteena on ohjata kasvin energia hedelmien kehittymiseen ja kypsymiseen, ei turhaan lehdistön ja uusien versojen rehottamiseen.

Jos hoito jää puolitiehen, tomaatit voivat halkeilla, hedelmän alapäähän voi ilmestyä tumma painunut laikku ja koko kasvusto altistuu herkemmin sienitaudeille tai vihannespunkille. Muutamalla yksinkertaisella askeleella pidät kasvuston terveenä ja satoisana vielä viikkoja eteenpäin.

Poista alimpia lehtiä ja pienennä tautiriskiä

Runkotomaateilla, eli jatkuvakasvuisilla tomaateilla, on elokuussa erittäin hyödyllistä poistaa osa alimmista lehdistä. Kasvustosta tulee tähän aikaan usein tiheä, eikä se kuivu hyvin. Kun varren tyven ympäriltä avataan tilaa, ilmanvaihto paranee, lehdet kuivuvat kastelun tai kasteen jälkeen nopeammin ja home- sekä härmäriskit pienenevät selvästi.

Samalla hedelmät saavat enemmän valoa, jolloin ne kypsyvät paremmin, ja huomaat nopeammin mahdolliset ongelmat varsissa tai lehdissä. Toimenpide voi näyttää rajulta, mutta se on turvallinen, kunhan et poista lehtiä ylempää kuin suunnilleen kasvin puoliväliin asti.

Hyvä tapa on edetä vähitellen. Elokuun alussa poista lehdet, jotka koskettavat maata tai ovat aivan sen yläpuolella, ja sen jälkeen ota pois uusi lehtikerros kerran viikossa. Kasvi ei säikähdä muutosta ja hedelmät paljastuvat vähitellen juuri silloin, kun ne kaipaavat enemmän aurinkoa kypsyäkseen.

Pensastomaateilla, eli determinanttisilla lajikkeilla, ei tarvitse harventaa koko alinta kerrosta voimakkaasti, mutta maassa makaavat tai pitkään kosteina pysyvät lehdet kannattaa aina poistaa. Suuntaa kastelu juuristolle niin, ettet kastele lehtiä turhaan, sillä märkä lehdistö on taudeille nopein reitti sisään.

Leikkaa ja nypi fiksusti, jotta sato on runsaampi ja maukkaampi

Ero keskinkertaisen ja todella runsaan sadon välillä syntyy usein juuri elokuun varkaanpoistosta ja leikkauksista. Runkotomaatit ovat köynnösmäisiä kasveja, jotka kasvaisivat ilman rajoitusta yhä eteenpäin ensimmäisiin pakkasiin asti. Jos annat kasvun jatkua vapaasti, osa energiasta kuluu uusiin versoihin ja lehtiin sen sijaan, että se menisi hedelmien kasvattamiseen ja maun kehittymiseen.

Poista siksi säännöllisesti varkaat, eli lehtihangoista päävarren ja lehtiruodin välistä kasvavat sivuversot. Kun annat niiden ehtiä paksuuntua, kasvi on jo käyttänyt niihin ravinteita ja vettä, ja kasvustosta tulee turhaan tiheä. Säännöllinen varkaiden nyppiminen pitää kasvin ilmavampana ja ohjaa sen keskittymään hedelmien tuottamiseen.

Elokuun puolivälissä, tai siinä vaiheessa kun kasvissa on noin neljästä viiteen terttua, on runkotomaateilla usein järkevää latvoa myös pääverson kärki. Riittää, että leikkaat tai taitat muutaman senttimetrin kärjestä. Näin pysäytät pituuskasvun ja kasvi tukee enemmän jo kehittymässä olevia tomaatteja, jotta ne ehtivät kypsyä.

Elokuun lopulla kannattaa miettiä myös sitä, jätetäänkö aivan uudet kukkatertut paikoilleen. Monissa oloissa niille ei enää riitä aikaa kehittyä kukasta täysikokoiseksi ja kunnolla värittyväksi hedelmäksi. Pienet kirsikkatomaatit kypsyvät usein nopeammin, noin muutamassa viikossa, kun taas suurhedelmäiset lajikkeet voivat tarvita selvästi pidemmän ajan. Jos lisäksi tulee viileämpi jakso tai toisaalta helleaaltoja, kehitys hidastuu. Silloin kannattaa poistaa uudet kukat ja antaa kasvin keskittyä siihen, mikä jo roikkuu varsissa.

Kastele säännöllisesti, niin vältät halkeilun ja mustat laikut

Elokuussa on ratkaisevan tärkeää pitää maan kosteus tasaisena. Epäsäännöllinen kastelu, jossa kasvi kärsii välillä kuivuudesta ja välillä saa kerralla runsaasti vettä, johtaa usein kuoren halkeiluun. Samoin hedelmän alapäähän voi ilmestyä tumma painunut laikku, niin sanottu kukanpäätymä (blossom end rot). Se liittyy kalsiumin puutteeseen hedelmässä, mutta käytännössä syy ei useimmiten ole köyhä maa vaan se, että ilman tasaista kosteutta kalsium ei kulkeudu kasvissa kunnolla sinne, missä sitä tarvitaan.

Tavoittele rauhallista kastelurytmiä, joka pitää maan suunnilleen tasakosteana, ei vuorotellen läpimärkänä ja kuivana. Avuksi voi olla myös varjostus kaikkein paahtavimpaan keskipäivän aurinkoon, sillä se vähentää haihtumista ja maa pysyy kosteana pidempään. Varjostuksen ei kuitenkaan pitäisi olla liian voimakas, jotta hedelmät saavat edelleen riittävästi valoa värittymiseen.

Kun suurin osa hedelmistä on jo asettunut ja kypsyy, kastelua voi leudommalla säällä hyvin varovasti hieman vähentää, mikä voi korostaa makeutta ja makua. Älä kuitenkaan koskaan anna kasvien nuupahtaa. Oleellista on ennemmin pienentää kerta-annosta kuin pidentää välejä niin, että maa pääsee vuorotellen täysin kuivumaan ja sitten imaisee vettä nopeasti.

Lannoita kerran viikossa, mutta kevennä ajoissa

Tomaatit hyötyvät keskikesällä yleensä säännöllisestä lannoituksesta, etenkin kaliumvoittoisista lannoitteista, sillä kalium tukee kukintaa, hedelmien muodostumista ja kypsymistä. Niin kauan kuin myös ylätertut vielä kasvavat ja muodostuvat, viikoittainen lisälannoitus on perusteltua.

Kun tarkoitus on kuitenkin ennen kaikkea saada jo olemassa olevat tomaatit kypsymään ja olet esimerkiksi latvonut runkotomaatit, on aika hellittää. Liika ravinteiden määrä voi ajaa kasvin tekemään ylimääräistä vihreää massaa, hidastaa satoisuutta ja pahimmillaan vaurioittaa juuria tai lehtiä ylilannoituksen seurauksena.

Käytännöllinen tapa on alkaa elokuun puolivälistä vähitellen laskea lannoitteen vahvuutta: älä lopeta kerralla, vaan laimenna annoksia asteittain ja lopeta lisälannoitus lopulta kokonaan. Kasvi ei kärsi äkillisestä ravinnekatkosta, mutta et myöskään yliruoki sitä silloin, kun sen pitäisi viimeistellä sato.

Vihannespunkkien tarkkailu voi pelastaa loppukauden

Kuuma ja kuiva sää suosii vihannespunkkeja, jotka imevät kasvinesteitä ja voivat tuhota kasvuston yllättävän nopeasti. Ongelma on, että itse tuholaiset ovat hyvin pieniä, joten ne huomataan usein vasta oireista. Tarkkaile pisteitä, jotka näyttävät liikkuvalta pölyltä, hienoa seittiä lehdillä tai varsissa ja ennen kaikkea muutoksia lehdistössä. Saastuneet lehdet saavat ensin pientä vaaleaa pistemäistä laikuttumista, myöhemmin ne vaalenevat epäsäännöllisiksi läiskiksi, kuivuvat ja putoavat. Lehtien alapinnalle voi joskus kertyä vaaleita kuorittuja nahanjäänteitä ja munankuoria.

Nopea reagointi on ratkaisevaa, sillä kesällä kehitys munasta aikuiseksi nopeutuu selvästi ja kanta kasvaa hyppäyksittäin. Aloita poistamalla pahimmin vioittuneet lehdet ja huuhtele kasvi perusteellisesti vesisuihkulla, erityisesti alapuolelta, missä punkit useimmiten oleskelevat. Tämän jälkeen auttaa neemöljypohjainen valmiste, jonka on peitettävä kaikki lehtipinnat, jälleen etenkin alapinnat.

Ruiskutus kannattaa toistaa noin kerran viikossa muutaman viikon ajan, jotta myös vastakuoriutuneet yksilöt saadaan kiinni ja kierto katkeaa. Käsittelyn jälkeen lehdet voivat olla herkempiä auringon poltteelle, joten kovalla paahteella on paikallaan tilapäinen varjostus, jotta kasvikudos ei pala.

Mitä elokuun hoidosta kannattaa muistaa

Elokuun tomaattistrategia nojaa yksinkertaiseen periaatteeseen: pidä kasvit terveinä, ilmavina ja vapaina kuivuus- tai ylilannoitusstressistä, jotta ne pystyvät ruokkimaan hedelmiä mahdollisimman pitkään. Kun poistat alimmat lehdet, nypit varkaat säännöllisesti ja latvot ajoissa, parannat ilmanvaihtoa ja ohjaat energian virtausta hedelmiin. Tasainen kastelu vähentää halkeilua ja auttaa ehkäisemään kukanpäätymäongelmia. Lannoituksen asteittainen keventäminen tukee kypsymistä, ja tuholaisten säännöllinen tarkkailu estää vihannespunkkeja katkaisemasta satokautta ennenaikaisesti.

Palkintona on pidempi satokausi ja korilliset kiinteämpiä, mehukkaampia ja voimakkaamman makuisia tomaatteja, joita poimit viikosta toiseen.

Lähde: Gardening Know How, Almanac , Pestrazahrada.cz