Kukkakärpäset eivät ole ampiaisia eivätkä kärpäsiä, mutta lähes kaikki tuntevat ne ja ne ovat hyödyllisiä

Kukkake4rpe4set eli kukkake4rpsyset kuuluvat kaksisiipisiin hyf6nteisiin ja ovat sukua ke4rpe4sille. Puutarhoissa ne ovat usein tervetulleita, vaikka moni sekoittaa ne ensi silme4ykselle4 ampiaisiin. Puutarhurille ne ovat te4rkeite4 siksi, ette4 ne auttavat rajoittamaan tuholaisia luonnollisesti, ilman kemikaaleja ja ilman kustannuksia. Olisi harmi he4vitte4e4 ne vain siksi, ettemme tunnista niite4.

Tyypillisille4 lajeilla on ne4ytte4ve4 kelta-musta ve4ritys ja koko noin senttimetrin luokkaa. Juuri voimakkaat ve4rit ovat syyne4 sekaannukseen ampiaisten kanssa, mutta ne ovat myf6s ovela puolustuskeino, joka parantaa kukkake4rpe4sten selviytymismahdollisuuksia luonnossa.

Miksi ne sekoitetaan ampiaiseen ja miten ne erottaa turvallisesti

Kukkake4rpe4set hyf6dynte4ve4t mimikrye4, eli evolutiivista strategiaa, jossa vaaraton laji muistuttaa toista, saalistajille vaarallisempaa lajia. Linnuilla te4me4 toimii erinomaisesti, koska ne ve4ltteleve4t usein hyf6nteisie4, jotka voisivat piste4e4. Kukkake4rpe4sille4 ei kuitenkaan ole pistinte4, joten ne eive4t ole ihmiselle uhka.

Eron voi huomata myf6s ruumiinrakenteesta. Ampiaisella on nelje4 siipee4, kun taas kukkake4rpe4selle4 vain kaksi. Ke4yte4nnf6sse4 helpointa on kuitenkin usein seurata niiden liikkumista ilmassa.

Kukkake4rpe4set osaavat pyse4htye4 ilmassa ja leijua paikallaan, minke4 vuoksi niite4 kutsutaan englanniksi hoverflies.

Joskus ne pyf6rive4t puutarhurin aivan kasvojen edesse4, ike4e4n kuin tarkistaisivat, mite4 he4n parhaillaan tekee. Se ei ole hyf6kke4ys. Aikuiset syf6ve4t pe4e4asiassa mettie4 ja siitepf6lye4, joten ne ovat ke4yte4nnf6sse4 rauhanomaisia kukkien vierailijoita.

Varsinaiset saalistajat ovat toukat, ja kirvat tiete4ve4t sen hyvin

Siine4 misse4 aikuinen kukkake4rpe4nen kere4e4 siitepf6lye4 ja mettie4, toukat ovat petoja ja kuuluvat tehokkaimpiin kirvojen, ripsie4isten ja muun pienhyf6nteistuhon luontaisiin vihollisiin kasveilla. Naaras munii sopiville kasveille, usein suoraan sinne misse4 tuholaisia esiintyy. Kuoriuduttuaan toukat etsive4t saaliin, tarttuvat siihen suuosillaan ja imeve4t ruumiista nesteme4isen sise4llf6n.

Yksi toukka voi kehityksense4 aikana syf6de4 jopa yli 800 kirvaa. Kehitys keste4e4 noin kolme viikkoa, ja toukan kasvaessa kasvaa myf6s sen ravinnontarve. Loppuvaiheessa se voi saalistaa jopa noin 80 kirvaa pe4ive4sse4. Kun ruusujen kirvayhdyskuntaan osuu useampi toukka, tartunta tyypillisesti ve4henee huomattavasti lyhyesse4 ajassa.

Kirvoja suojelevat joskus muurahaiset, jotka kirjaimellisesti hoivaavat niite4. Myf6s te4he4n kukkake4rpe4set ovat varautuneet. Toukat pystyve4t eritte4me4e4n aineita, jotka osittain peitte4ve4t niiden le4sne4olon muurahaisilta tai ve4hente4ve4t niiden aggressiivisuutta. Kun toukat ovat kylle4isie4, ne laskeutuvat maahan, koteloituvat ja viimeisteleve4t muodonmuutoksen siivekke4e4ksi aikuiseksi.

Useita sukupolvia vuodessa ja tarkka ajoitus saaliin mukaan

Meide4n oloissamme yleisimmille4 kukkake4rpe4slajeilla on tavallisesti nelje4ste4 kuuteen sukupolvea vuodessa. Te4me4n ansiosta ne pystyve4t reagoimaan nopeasti kirvojen e4killiseen runsastumiseen ja suojaamaan kasveja suuren osan kasvukaudesta. Joissakin tilanteissa kukkake4rpe4sten toukat voivat muodostaa merkitte4ve4n osan kaikista kasveilla ele4viste4 kirvojen saalistajista.

Maailmanlaajuisesti kukkake4rpe4sie4 on kuvattu yli kuusi tuhatta lajia; meille4 niite4 esiintyy satoja, ja jo yhdesse4 puutarhassa voi ne4kye4 monia eri lajeja. Kukin niiste4 voi erikoistua hieman erilaiseen saaliiseen. Tutkimukset lise4ksi viittaavat siihen, ette4 kukkake4rpe4set pystyve4t reagoimaan myf6s kirvojen vaivaamien kasvien kemiallisiin signaaleihin, ike4e4n kuin kasvi pyyte4isi itse apua.

Pf6lytyste4 kauempaakin ja lentotaitoja, jotka ylle4tte4ve4t

Pf6lytte4jiste4 puhutaan useimmiten mehile4isten yhteydesse4, mutta kukkake4rpe4sille4kin on puutarhassa vankka rooli. Niiden etu on, ette4 ne osaavat liikkua hyvin maisemassa. Osa lajeista muuttaa vuoden kylme4mpe4ne4 aikana etele4e4n ja palaa le4mpime4mpe4ne4 kautena takaisin. Ne4iden siirtymien aikana ne vierailevat pere4kke4in kukkivissa kasveissa ja kuljettavat siitepf6lye4 myf6s pidemmille ete4isyyksille.

Monien lajien oletetaan pystyve4n lente4me4e4n elinaikanaan satoja, jopa yli tuhat kilometrie4. Ne hyf6dynte4ve4t ilmavirtauksia noin 150a0a0a0a01a0000 metrin korkeudessa maanpinnasta, ja mittaukset ovat osoittaneet, ette4 ne kykeneve4t lente4me4e4n hyvin kettere4sti noin kolmen metrin sekuntinopeudella.

Miten houkutella kukkake4rpe4set puutarhaan ja miksi steriili nurmikko ei niille sovi

Kukkake4rpe4set pite4ve4t kukkivista, niittyme4isiste4 kasvustoista. Jos piha on pelkke4e4 lyhyeksi leikattua, viimeisen pe4e4lle siistie4 nurmikkoa, se on niille le4hes asuinkelvoton ja ne je4tte4ve4t sen usein suosiolla ve4liin. Misse4 ei ole kukkia ja suojapaikkoja, ne eive4t tavallisesti lise4e4nny, ja puutarhuri menette4e4 niiden hyf6dyn.

Hyvin toimivat kasvit, joiden kukissa on runsaasti mettie4 ja siitepf6lye4. Usein suositellaan sarjakukkaiskasveja, kuten tillie4, fenkolia, porkkanaa tai korianteria. Vahva houkutin ovat myf6s voikukat, sianke4rse4mf6, asterit ja syksylle4 koristekultapiisku. Hyf6dyllisie4 ovat myf6s hunajakukka (facelia), tattari ja lobulaaria, samoin tavalliset yrtit kuten minttu, timjami, meirami ja persilja.

Aikuiset laskeutuvat usein erilaisille pinnoille, ja seke4 aikuisten ette4 toukkien ele4me4ntavan vuoksi kukkake4rpe4set ovat herkkie4 torjunta-aineille. Siksi kemiaa kannattaa ke4ytte4e4 mahdollisimman ve4he4n, etenkin jos tavoitteena on luonnonmukainen puutarha. Le4mpimien pe4ivien myf6te4 on hyve4 valita alueita, jotka je4tete4e4n pidemme4ksi aikaa leikkaamatta, mielelle4e4n siine4 misse4 luonnostaan kukkii eniten kasveja. Te4llf6in petohyf6nteisten hyf6ty ne4kyy usein myf6s vakaampana pihaympe4ristf6ne4 ja parempana satona, kun tuholaisten paine on pienempi.

Le4hde: Pestrazahrada.cz