Saksanpähkinäpuun lehdissä on aine, jota puutarhurit pelkäävät mutta kananpitäjät hyödyntävät salaa

Syksyllä puutarhoissa harvaa aihetta puidaan niin usein kuin saksanpähkinäpuun lehtiä. Moni pitää niitä hankalana jätteenä, josta on parasta hankkiutua nopeasti eroon. Syynä on jugloniksi kutsuttu yhdiste, joka rajoittaa joidenkin kasvien kasvua puun lähiympäristössä. Saksanpähkinäpuu hyötyy tästä luonnossa, koska se vähentää kilpailua ja pystyy pitämään veden ja ravinteet paremmin itsellään.

Tämä ominaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään haitaksi. Myös kuivat pudonneet lehdet säilyttävät osan vaikutuksistaan, ja järkevästi käytettynä niistä voi tulla hyödyllistä materiaalia niin puutarhaan kuin pienimuotoiseen eläintenpitoon. Olennaista on tietää, mihin lehdet kannattaa laittaa ja missä ne voivat aiheuttaa ongelmia.

Erinomainen kuivike kanalaan

Yksi käytännöllisimmistä käyttötavoista saksanpähkinäpuun lehdille on kanala. Jos pidät kanoja, voit levittää lehtiä kuivikkeeksi yhtenäiseksi noin 15 cm kerrokseksi. Kuivat lehdet imevät kosteutta hyvin ja toimivat helposti saatavana vaihtoehtona oljelle, etenkin jos olkea on hankala saada tai se on turhan kallista.

Imukyvyn lisäksi kuivikkeella on toinenkin etu. Lehdissä olevat yhdisteet ovat epäedullisia joillekin tuholaisille ja voivat auttaa vähentämään niiden esiintymistä kanalassa. Siksi saksanpähkinälehdet sopivat käyttöön paitsi silloin, kun ongelmaa jo ilmenee, myös ennaltaehkäisevänä ratkaisuna syksyn ja talven aikana.

Kuivat saksanpähkinäpuun lehdet voivat olla kanalassa edullinen, helposti saatava ja yllättävän tehokas apu.

Apua rikkaruohoja vastaan penkkien välissä

Lehtien käyttö ei kuitenkaan rajoitu kanoihin. Ne toimivat erittäin hyvin myös vihannes- ja hyötypuutarhassa. Kun kasaat lehdet käytäville penkkien väliin, niistä muodostuu suojakerros, joka syksyn ja talven aikana vähentää rikkaruohojen itämistä ja kasvua. Keväällä penkkien väliset käytävät ovat selvästi puhtaammat ja koko alueen hoito helpottuu.

Tapa sopii erityisesti paikkoihin, joissa et halua olla jatkuvasti kitkemässä tai kuokkimassa. Lehtikerros suojaa maata myös liettymiseltä ja sitoo jonkin verran kosteutta. Kun lehdet alkavat vähitellen hajota, ne parantavat samalla maan mururakennetta alueilla, joihin ei ole tarkoitus kasvattaa herkkiä kasveja.

Missä lehdistä on hyötyä ja missä kannattaa olla varovainen

Kaikki kasvit eivät reagoi jugloniin samalla tavalla. Osa lajeista on sille herkkiä, ja väärässä paikassa käytettynä lehtikate voi heikentää kasvua, näivettää kasveja tai pienentää satoa. Varovaisuus on paikallaan etenkin tomaattien, perunoiden ja munakoisojen kohdalla. Näille kasveille saksanpähkinäpuun lehdet eivät sovi, ja katteena ne voivat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Toisaalta on myös pensaita ja kasveja, joille tällainen käyttö ei yleensä aiheuta ongelmia. Herukoilla ja karviaisilla lehdet voivat toimia kuten tavallinen lehtikate: ne auttavat pitämään maan kosteana, rajoittavat rikkaruohojen läpikasvua ja ajan mittaan edistävät humuksen muodostumista. Juuri tällaisten kestävämpien lajien kohdalla saksanpähkinälehtien etuja voi hyödyntää ilman suurempia huolia.

Näin saat siitä eniten irti

Parasta on suhtautua saksanpähkinäpuun lehtiin harkiten. Niitä ei tarvitse automaattisesti hävittää, mutta niitä ei myöskään kannata levittää ajattelematta ympäri koko puutarhaa. Kun käytät lehtiä siellä, missä se on järkevää, niistä voi tulla hankalan jätteen sijasta arvokasta materiaalia.

Kanalassa se toimii imukykyisenä kuivikkeena, penkkien välisillä käytävillä luonnollisena jarruna rikkaruohoille ja valikoitujen pensaiden juurella hyödyllisenä katteena. Riittää, kun muistaa, että herkät viljelykasvit tarvitsevat toisenlaista katetta. Silloin saksanpähkinäpuun lehdistä voi tulla yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen apuri, jolla on syksyllä oma paikkansa.

Lähde: Přírodní zahrady, Gardeners World, Pestrazahrada.cz