Onko tomaatti hedelmä vai vihannes Faktaa myyttejä ja mehukkaita yhteyksiä

Syötävä tomaatti eli tomaattilykopeersi (Solanum lycopersicum) on koisokasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi. Lämpimillä alueilla se voi käyttäytyä lyhytikäisenä monivuotisena, mutta Suomen oloissa sitä viljellään käytännössä lähes aina yksivuotisena. Se on kotoisin Väli- ja Etelä-Amerikasta, ja sen hedelmä on mehevä marja, jonka tunnemme nimellä tomaatti tai aiemmin myös „paratiisinomena“.

Juuri kasvitieteellisen hedelmäkäsitteen ja kulinaarisen käyttötavan yhdistelmä on ikuisen kysymyksen taustalla, joka palaa keskusteluissa ja otsikoissa: onko tomaatti hedelmä vai vihannes? Vastaus riippuu nimittäin siitä, puhutko botanikkona, kokkina vai lainsäätäjänä.

Botaniikka on yksiselitteinen tomaatti on hedelmä eli „hedelmä“

Kasvitieteellisesti tomaatti on kukasta kehittyvä hedelmä, tarkemmin sanottuna marja. Tässä mielessä se kuuluu hedelmiin, koska „hedelmä“ tarkoittaa botaniikassa käytännössä siemeniä sisältävää kasvin hedelmää. Yhtä lailla kasvitieteellisesti „hedelmiä“ ovat myös kurkku, paprika ja kurpitsa, vaikka keittiössä luokittelemme ne toisin.

Sekaannusta lisäävät vielä kielet, joissa samalla sanalla tarkoitetaan sekä hedelmää että hedelmäluokkaa (esimerkiksi englannin „fruit“). Silloin kasvitieteellinen väite kääntyy helposti arkikieleen liian kirjaimellisesti ja syntyy tunne, että joku yrittää kiistää keittiön todellisuuden.

Keittiöllä on omat sääntönsä tomaatti käyttäytyy vihanneksena

Gastronomiassa elintarvikkeita luokitellaan usein maun ja käyttötavan mukaan. Tomaatti esiintyy tyypillisesti suolaisissa ruoissa, kastikkeissa, keitoissa, salaateissa tai pizzan päällä, ja siksi se mielletään arjessa vihannekseksi. Suomessa se luokitellaan useimmiten niin sanottuihin hedelmävihanneksiin eli vihanneksiin, joiden syötävä osa on hedelmä.

„Tieto opettaa meille, että tomaatti on hedelmä. Viisautta on se, ettemme koskaan laita sitä hedelmäsalaattiin.“

Tämä sutkaus tiivistää kiistan ytimen: kasvitieteellinen totuus ja keittiön käytäntö voivat kohdata ilman, että niiden tarvitsee olla ristiriidassa.

Kun tuomioistuimet ja direktiivit päättävät totuus voi olla kaksijakoinen

Yksi kuuluisimmista tomaattien „identiteettiin“ liittyvistä hetkistä on Yhdysvaltain tapaus vuodelta 1893, jossa ratkaistiin tullien vuoksi, onko tomaatti hedelmä vai vihannes. Yhdysvaltain korkein oikeus päätti tuolloin, että kaupan ja verotuksen tarpeisiin tomaattia pidetään vihanneksena, koska sitä tarjoillaan tavallisesti pääruoan osana eikä jälkiruokana.

Eurooppalainen lainsäädäntö taas kallistuu joissakin määritelmissä päinvastaiseen suuntaan: EU:n hedelmähilloja ja vastaavia tuotteita koskeva direktiivi sisällytti tomaatit „hedelmiin“ oikeudellisessa merkityksessä. Se ei tarkoita, että botaniikka tai keittiö muuttuisi, vaan osoittaa, että luokat voidaan määritellä tarkoituksenmukaisesti.

„Myrkkyomenasta“ puutarhojen ja keittiöiden suosikiksi

Tomaatti saapui Eurooppaan Amerikan löytämisen jälkeen ja herätti pitkään epäluuloa. Osa huolesta johtui siitä, että kasvi kuuluu koisokasveihin ja sen lehdet sekä varret sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä. Lisäksi raakojen vihreiden hedelmien syöminen suurina määrinä voi aiheuttaa oireita, kun taas kypsät tomaatit ovat turvallisia ja ravitsevia.

Oman erikoisen lukunsa muodostavat myös historialliset „tomaattimyrkytykset“, jotka saattoivat todellisuudessa liittyä silloisiin ruokailuvälineisiin. Tomaattien happamuus saattoi liuottaa lyijyä joistakin metallisista lautasista ja aterimista, mikä koski etenkin varakkaampia. Köyhemmillä, jotka söivät puisista astioista, vastaavia ongelmia ei ollut ja he näin osaltaan auttoivat tomaattien maineen palauttamisessa.

Mitä kypsät tomaatit sisältävät ja miksi niitä kannattaa syödä

Kypsät hedelmät ovat runsaita C-vitamiinin ja beetakaroteenin lähteitä, lisäksi ne sisältävät B-ryhmän vitamiineja sekä lykopeenia, väriaineen, jota on yhdistetty antioksidatiivisiin vaikutuksiin. Tomaatti on samalla hyvä kaliumin ja pienemmässä määrin myös kromin lähde. Ravintoarvoiltaan se on „kevyt“: yli 90 % on vettä, rasvaa on vain vähän ja mukana on kuitua, minkä ansiosta se sopii myös painonhallinnan ruokavalioon.

Maininnan arvoista on myös se, että modernien lajikkeiden jalostus on usein painottunut satoon, ulkonäköön ja kuljetuskestävyyteen, mikä on toisinaan vienyt osan tyypillisestä mausta. Siksi niin moni palaa kotikasvatukseen ja etsii lajikkeita, jotka eivät ehkä ole ulkonäöltään „täydellisiä“, mutta hurmaavat tuoksulla ja makeanhapokkaalla maulla.

Kuinka paljon tomaatteja viljellään ja miksi Kiina hallitsee

Tomaatit kuuluvat maailman viljellyimpiin kasveihin ja tuotanto kasvaa pitkällä aikavälillä. Suurimpiin tuottajiin lukeutuvat Kiina, Intia, Turkki ja Yhdysvallat, ja Kiina muodostaa huomattavan osan maailman kokonaissadosta. Kasvihuoneiden ja hydroponiikan ansiosta tomaatteja voidaan viljellä paikallisesti myös sesongin ulkopuolella, painottaen veden säästöä, hallittua ravinteiden saantia ja tasalaatuista laatua.

Suomessa tomaatit ovat vakiokasveja pihoilla ja parvekkeilla. Valita voi runkotomaattien, pensastomaattien tai parvekelajikkeiden välillä sekä valtavasta muoto- ja värikirjosta: pikkuruisista „viinimarjan“ kokoisista palloista kirsikkatomaateista aina suuriin, meheviin pihvitomaatteihin. Klassisen punaisen lisäksi löytyy myös keltaisia, oransseja, violetteja ja lähes mustia lajikkeita.

Niin onko tomaatti hedelmä vai vihannes

Kasvitieteellisesti tomaatti on kiistatta hedelmä (marja) ja siten hedelmä ammatillisessa merkityksessä. Keittiössä sitä kuitenkin käytetään vihanneksen tavoin, ja siksi arjessa pidämme sitä vihanneksena, tarkemmin hedelmävihanneksena. Ja laki auttaa tarpeen mukaan toisinaan omalla määritelmällään.

Ehkä paras tapa päättää kiista on käytännöllinen: luokittelitpa tomaatin mihin tahansa, se kuuluu maailman monikäyttöisimpiin ja rakastetuimpiin „hedelmiin“. Ja se on luokka, josta ovat samaa mieltä niin botanisti, kokki kuin puutarhuri.

Lähde: Wikipedia, Gardenary, Culina Botanica , Pestrazahrada.cz