Miksi kasvihuonetomaatit kukkivat mutta eivät tee hedelmää ja miten korjaat tilanteen

Suojatuissa istutuksissa runsaskukkaiset tomaatit ilahduttavat, mutta pettymys seuraa, kun terttuihin ei ilmesty pieniä vihreitä raakileita. Moni viljelijä alkaa etsiä vikaa kastelusta tai lannoituksesta, mutta hyvin usein syy on aivan muu. Kasvihuoneessa luonnollinen ilman liike puuttuu ja pölyttäjiä on vähemmän, joten pölytys onnistuu heikommin kuin ulkona avomaalla.

Pölytys ratkaisee, muuttuuko kukka hedelmäksi

Vaikka tomaatit ovat itsepölytteisiä, ne tarvitsevat silti sen, että siitepöly irtoaa kukan sisällä ja päätyy oikeaan paikkaan. Ulkona tätä auttavat tuuli, hyönteiset ja kasvien pienet tärähdykset. Suljetussa tilassa ilma ei kuitenkaan usein liiku, ja kukat jäävät silloin pölyttymättä. Tyypillinen merkki on kukkien kuivuminen, variseminen ja vähäinen hedelmien muodostuminen. Joskus hedelmiä kyllä kehittyy, mutta ne jäävät pieniksi tai epäsäännöllisiksi.

Hyvä tarkistus on seurata, ilmestyykö muutaman päivän kuluessa avautumisesta kukan tyveen pieni vihreä hedelmän alku. Jos näin ei käy toistuvasti, kannattaa toimia mahdollisimman pian, koska menetettyjä kukkia et enää jälkikäteen pelasta.

Yksinkertainen niksi, joka kannattaa tehdä 2–3 päivän välein

Käytännöllisin apu on kasvien kevyt ravistelu. Voimaa ei tarvita, tärkeintä on säännöllisyys. Riittää, että liikutat kevyesti tukea, narua jota pitkin tomaatin vartta johdatetaan, tai suoraan kukkaterttua, jotta syntyy värähtelyä. Se jäljittelee luonnollisia tärähdyksiä ja siitepöly irtoaa helpommin ja kulkeutuu emiin.

Moni viljelijä käyttää myös sähköhammasharjaa, jota pidetään hetki tukea vasten tai vartta vasten kukkien läheltä. Hento värinä muistuttaa kimalaisten työtä, sillä ne pölyttävät tomaatteja juuri värähtelyn avulla. Tee pölytys noin 2–3 päivän välein, mieluiten aamupäivällä, jolloin siitepöly yleensä toimii paremmin eikä kasvi ole ylikuumentunut.

Kosteus ja kuumuus voivat jarruttaa pölytystä kasvihuoneessa

Myös kasvihuoneen olosuhteet vaikuttavat onnistumiseen. Liian korkea ilmankosteus heikentää siitepölyn irtoavuutta, jolloin se ei vapaudu kunnolla. Ongelma tulee myös helteillä, erityisesti kun lämpötila nousee yli 30 °C. Tällaisissa oloissa siitepöly voi menettää elinvoimaisuuttaan ja kukat varisevat herkemmin.

Siksi säännöllinen tuuletus on olennaista. Lämpiminä päivinä auttaa, kun kasvihuoneen avaa molemmista päistä, jotta ilma todella vaihtuu ja kukat kuivuvat nopeasti. Tärkeää on myös kastella niin, etteivät kukat kastu. Ohjaa vesi suoraan juuristolle, sillä märät kukat ja pitkään kosteina pysyvät kasvit lisäävät tautiriskiä ja heikentävät samalla pölytystä.

Kastelun kuuluu olla perusteellinen, ei jatkuvaa liruttelua

Maassa kasvatetut tomaatit tarvitsevat säännöllistä kastelua etenkin hellejaksoilla. Tavallisella säällä riittää yleensä kastella kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta kunnolla. Aikuinen kasvi voi yhdellä kastelukerralla käyttää useita litroja vettä. Helteillä maa kuivuu nopeammin, joten väliä on lyhennettävä niin, että multa pysyy kevyen kosteana, ei vettyneenä.

Liikakastelu on yhtä haitallista kuin kuivuus. Jatkuvasti märkä maa suosii tauteja, heikentää juuria ja voi johtaa ravinteiden huonompaan ottoon. Seurauksena voi olla rehevä lehdistö ilman vastaavaa satoa tai yleisesti väsähtäneet kasvit.

Nokkoskäyte auttaa, mutta kukinnan aikaan varovasti

Nokkoskäyte tuo tomaateille erityisesti typpeä ja kiihdyttää kasvua, joten puutarhurit käyttävät sitä mielellään kauden alussa. Ylilannoituksen välttämiseksi se kannattaa antaa laimennettuna suunnilleen suhteessa 1 osa käytettä 10 osaan vettä, noin kerran kahdessa viikossa.

Voimakkaan kukinnan aikaan typpilannoitusta on hyvä vähentää. Liika typpi johtaa usein siihen, että kasvi panostaa lehtiin ja versoihin hedelmien muodostamisen sijaan. Kohtuullisuus pitää taimet hyvässä kunnossa ilman turhia riskejä.

Hiivakastelu vahvistaa juuria, annostelutiheys ratkaisee

Hiivasta tehtyä ravinneliuosta käytetään juuriston tukemiseen ja kasvien paremman kestävyyden edistämiseen. Tässäkin pätee, että vähemmän on enemmän. Käsittely kerran kahdessa viikossa yleensä riittää, ja jos käytät useita kotikonstein tehtyjä ravinteita, ne on järkevää kierrättää, jotta maata ei kuormiteta yksipuolisesti.

Liuoksen on oltava jäähtynyt ja riittävän laimea. Liian tiheä käyttö voi sekoittaa maan ravinnetasapainoa, mikä voi näkyä kasvun ailahtelevuutena ja heikompana hedelmällisyytenä.

Milloin kastella, jotta tomaatit eivät kärsisi taudeista

Paras aika kastelulle on aikaisin aamulla. Kasvit ehtivät hyödyntää veden ennen päivän kuuminta vaihetta, ja pinnalle jäävä kosteus kuivuu nopeammin, mikä pienentää sienitautien riskiä. Iltaisin kastelu on mahdollista, mutta silloin on oltava huolellinen eikä kastella lehtiä tai kukkia. Yökosteus suosii homeita ja voi tomaateilla lisätä vakavien tautien riskiä.

Jos kasvihuonetomaatit kukkivat runsaasti mutta eivät tee hedelmää, aloita pölytyksestä. Kevyt täristys 2–3 päivän välein, hyvä tuuletus ja kastelu juuristolle tekevät usein suuremman eron kuin uusi annos lannoitetta.

Lähde: Niepodlewam, Gardening Know How, Pestrazahrada.cz