Miten valitset polttopuun, joka lämmittää talon pisimpään vastaus löytyy yksinkertaisesta testistä

Jos lämmität kotona puulla, sillä on merkitystä, minkä puulajin valitset. Kaikki puu ei pala yhtä hyvin, eikä jokainen halko tuota samaa määrää lämpöä. Polttopuun laadun ratkaisee ennen kaikkea kaksi asiaa: tiheys ja kosteuspitoisuus. Mitä tiheämpää ja kuivempaa puu on, sitä paremmin se palaa ja sitä enemmän lämpöä se pystyy luovuttamaan kamiinassa, takassa tai puukattilassa.

Yleisesti ottaen lehtipuut sopivat lämmitykseen paremmin kuin havupuut. Tämä johtuu suuremmasta tiheydestä sekä myös pienemmästä pihka- ja hartsipitoisuudesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö havupuulla olisi käyttöä. Se sopii esimerkiksi nopeaan sytytykseen tai lyhytaikaiseen tuleen, mutta on syytä varautua siihen, että se palaa nopeammin.

Lehtipuu ja havupuu lämmityksessä

Puun lajit lämmöntuoton mukaan

Suuria eroja ei ole vain lehti- ja havupuun välillä, vaan myös yksittäisten puulajien kesken. Lämmöntuotto kertoo, kuinka paljon lämpöä puu vapauttaa palaessaan. Sitä verrataan toisinaan myös lämmitysöljyyn, mikä auttaa hahmottamaan todellista tehoa.

Puu, jolla on korkea lämmöntuotto

Korkeimman lämmöntuoton ryhmään kuuluvat erityisesti valkopyökki, akaasia, pyökki, tammi, saarni ja hedelmäpuiden puu, esimerkiksi omenapuu tai päärynäpuu. Nämä kovat ja tiheät puulajit palavat hitaasti, antavat korkean lämpötehon ja tuottavat pitkäkestoista hehkua. Siksi ne ovat paras valinta säännölliseen ja tehokkaaseen kodin lämmitykseen talvella, kun ne on kuivattu oikein ja niiden kosteuspitoisuus ei ylitä noin 20 %.

Puu, jolla on keskitasoinen lämmöntuotto

Keskitasoisen lämmöntuoton ryhmään voidaan lukea esimerkiksi koivu, lehtikuusi, vaahtera, jalava, kirsikka tai douglaskuusi. Nämä puulajit tarjoavat tasapainoisen suhteen lämmöntuoton, palamisajan ja saatavuuden välillä. Ne ovat hyvä valinta tavanomaiseen kodin lämmitykseen, etenkin jos paremmin lämpöä tuottavat lajit, kuten valkopyökki, pyökki, tammi tai akaasia, eivät ole helposti saatavilla.

Puu, jolla on matalampi lämmöntuotto

Mitä lämmöntuotto tarkalleen tarkoittaa

Lämmöntuotto on arvo, joka kertoo, kuinka paljon lämpöä puu tuottaa palaessaan. Kyse ei siis ole vain siitä, kuinka kauan se palaa, vaan myös siitä, kuinka tehokkaasti se lämmittää tilaa. Kotilämmityksessä tämä on yksi tärkeimmistä parametreista. Tiheä lehtipuu, jonka kosteuspitoisuus on alhainen, on tässä suhteessa luotettavin ja antaa usein paremman suhteen varastoidun puumäärän ja todellisen lämpöhyödyn välillä.

Polttopuun mittayksiköt

Tuoreessa puussa voi olla vettä jopa puolet sen painosta. Tällainen puu ei sovellu poltettavaksi. Ennen käyttöä sen tulisi kuivua noin 20–25 prosentin kosteuspitoisuuteen. Jos kosteutta on yli 25 %, puu on edelleen liian märkää eikä kuulu kamiinaan eikä takkaan.

Halkojen pilkkominen kannattaa tehdä mahdollisimman pian kaadon jälkeen, koska märkä puu halkeaa helpommin kuin täysin kuiva. Pilkkomisen jälkeen puu pitää pinota ilmavaan paikkaan sateelta suojattuna ja antaa sen kypsyä vähintään kuusi kuukautta. Joillakin puulajeilla myös pidempi kuivatusaika voi olla tarpeen, hyvinkin jopa yksi vuosi.

Mistä tunnistaa, että puu on hyvin kuivunutta

Oikein kuivunut polttopuu tunnistuu muutamista tyypillisistä merkeistä. Halkojen päät ovat usein tummemmat ja niissä näkyy halkeamia. Kuiva puu on myös kevyempää kuin odottaisi. Kun lyöt kahta palaa toisiaan vasten, ääni ei ole tumpahdus vaan terävä kopsaus, joka muistuttaa kilahdusta.

Jos halkojen päistä karkaa palamisen aikana höyryä tai puu sihisee, se ei ole vielä riittävän kuivaa. Silloin se kannattaa antaa kuivua lisää. Märkä puu lämmittää tehottomammin, savuaa enemmän ja edistää hormin ja savukanavien likaantumista.

Käytännön vinkit turvalliseen ja järkevään lämmitykseen

Havupuuta voi käyttää tulisijassa, mutta se sopii paremmin sytykkeeksi tai lyhytaikaiseen lämmitykseen. Kovat lehtipuut, kuten tammi, pyökki, valkopyökki, vaahtera tai hikkori, ovat parempi valinta silloin, kun haluat pitkän palamisajan ja tasaisen lämmön. Puuntuhka ei myöskään välttämättä ole jätettä, sillä sille voi löytyä käyttöä kotona tai puutarhassa.

On myös tärkeää ostaa puu paikallisista lähteistä. Polttopuun kuljettaminen pitkiä matkoja voi levittää tuholaisia ja puiden tauteja. Joillakin alueilla tällainen siirto voi olla jopa rajoitettua tai kiellettyä. Siksi paikallinen hankinta on järkevämpää sekä luonnonsuojelun kannalta että usein myös hinnan ja saatavuuden osalta.

Mitkä puulajit ovat parhaiden joukossa

Tšekissä polttopuun parhaimmistona pidetään yleensä kovia lehtipuita, erityisesti valkopyökkiä, pyökkiä, tammea, saarnia tai akaasiaa. Niillä on korkea lämmöntuotto, ne palavat pitkään ja tuottavat tasaisen hehkun, joten ne sopivat hyvin lämmitykseen kylminä kuukausina. Myös muu saatavilla oleva puu voi toimia erinomaisesti, jos se on kuivunut riittävästi. Käytännössä ratkaisee nimittäin puulajin lisäksi myös työstötapa, kuivausaika ja varastointiolosuhteet.

Siksi paras polttopuu ei välttämättä ole pelkästään kaikkein kovinta, vaan ennen kaikkea oikein pilkottua, hyvin kuivattua ja turvalliseen polttoon valmista. Sen kosteuspitoisuuden ei ihanteellisesti tulisi ylittää 20 %. Juuri sopivan puulajin ja oikean valmistelun yhdistelmä takaa tehokkaan, taloudellisen ja miellyttävän kodin lämmityksen.

Lähde: Almanac, Mortimers Fuels, Pestrazahrada.cz