Toimivat vinkit tomaattien vahvistamiseen ja sadon lisäämiseen
Tomaatit ovat selvästi lämpöä rakastavia kasveja, jotka eivät siedä kylmää maata eivätkä viileitä öitä. Avomaalle ne kannattaa istuttaa vasta, kun hallan riski on ohi ja maa on oikeasti lämmennyt. Käytännössä tämä osuu useimmiten toukokuun jälkipuoliskolle, viileämmillä alueilla helposti vasta kesäkuun alkuun. Juuri oikea ajoitus ratkaisee usein sen, jäävätkö kasvit vain komean vihreiksi vai tekevätkö ne samalla myös kunnolla hedelmiä.
Istutus luo perustan vahvoille juurille
Istutuksessa kannattaa panostaa ensimmäisiin minuutteihin, koska ne vaikuttavat juurtumiseen viikkoja eteenpäin. Kaiva ensin kuoppa ja kastele se perusteellisesti, jotta juuret pääsevät nopeammin kontaktiin ympäröivän maan kanssa. Heti sen jälkeen on käytännöllistä lyödä tukikeppi paikalleen, jotta myöhemmin et vahingoita juuripaakkua.
Ota taimi ruukusta varovasti. Toimiva tapa on pitää kuppia yläreunasta niin, että varsi jää sormien väliin, kääntää astia ylösalaisin ja irrottaa juuripaakku kevyesti puristamalla. Tomaatin voi istuttaa syvempään, jopa ensimmäisiin oikeisiin lehtiin asti. Varsi pystyy muodostamaan lisäjuuria, jolloin kasvi on tukevampi ja käyttää vettä tehokkaammin.
Istutuksen jälkeen kastele uudelleen ja vedä mullan pintaan kevyesti kuivempaa maata. Tämä kerros auttaa vähentämään nopeaa haihtumista ja pitää kosteuden siellä, missä kasvi sitä eniten tarvitsee.
Tukeminen ja sitominen, jotta kasvi ei katkea ja pysyy muodossa
Tomaatit on hyvä sitoa tukeen heti istutuksen jälkeen. Tuuli voi kaataa nuoret taimet helposti, ja toistuva heiluminen heikentää juurtumista. Käytä sitomiseen pehmeää narua, kangasnauhaa tai erityisiä klipsejä niin, ettei materiaali leikkaa vartta ja että se huomioi varren paksuuntumisen.
Tarkista sidokset säännöllisesti, mieluiten noin kahden viikon välein tai aina, kun pääverso on kasvanut selvästi. Jos sinulla on herkkä iho, hanskat ovat hyödylliset, sillä varren hienot karvat voivat joillakin aiheuttaa ärsytystä.
Varkaiden poistaminen ja sivuversojen hallinta
Vahvakasvuisilla, eli jatkuvasti kasvavilla (runkotomaatti) lajikkeilla on tärkeää seurata varkaita. Ne ovat pieniä sivuversoja, jotka kasvavat lehtihangoista. Jos ne jätetään poistamatta, kasvusto tihenee turhaan, kuivuu sateen jälkeen huonommin ja hedelmät jäävät varjoon. Tämä voi vähentää satoa ja samalla lisätä sienitautien riskiä, koska ilmanvaihto heikkenee.
Varkaat poistuvat helpoimmin sormin, kun ne ovat vielä lyhyitä ja pehmeitä, muutaman sentin mittaisia. Silloin ne voi napsaista siististi, ja haava kuivuu nopeasti. Saksiakaan ei yleensä suositella tähän työhön, koska kasvien välillä liikuttaessa ne voivat levittää virustauteja.
Osa viljelijöistä valitsee nykyään kompromissin ja jättää 1–2 vahvempaa sivuversoa, etenkin kasvihuoneessa tai siellä, missä tilaa on runsaasti. Tämä voi lisätä hedelmien määrää, mutta vaatii tarkempaa kasvuston tiheyden seurantaa sekä riittävää ravinteiden ja valon saantia, jotta kasvi ei ala väsyä ja pudottaa kukkia.

Alalehtien poistaminen kuivempaan kasvustoon ja vähäisempään tartuntapaineeseen
Tomaatin kasvaessa alimpien lehtien merkitys vähenee vähitellen. Ne kellastuvat usein, käpristyvät tai niihin ilmestyy pieniä täpliä. Jos kyse on vain aivan alimmasta lehtikerroksesta, se on yleensä enemmän luonnollista vanhenemista kuin selvä taudin merkki. Silti nämä lehdet kannattaa poistaa, koska ne pidättävät kosteutta maanpinnan lähellä, likaantuvat helposti kastelussa tai sateella ja voivat maahan koskettaessaan toimia reittinä homeille ja bakteereille.
Leikkaa alalehdet säännöllisesti puhtailla, terävillä saksilla mahdollisimman läheltä vartta. Älä revi niitä käsin, sillä kudos voi vaurioitua ja syntynyt haava paranee huonommin. Kasvihuoneessa ja tunnelissa tällä on vielä suurempi merkitys, koska se parantaa ilmankiertoa ja vähentää todennäköisyyttä, että taudit leviävät nopeasti koko kasvustoon.
Yksittäisten hedelmien poiminta ja mitä loppukesällä kannattaa seurata
Poimi tomaatit vähitellen kypsyyden mukaan. Kypsä hedelmä irtoaa yleensä helposti hedelmän yläpuolella olevasta nivelessä. Jos se pitää tiukasti, ota mieluummin sakset, ettet revi vartta tai vahingoita koko kukkaterttua. Paras on kuiva sää ja sadonkorjuu aamupäivällä, kun hedelmät ovat napakoita ja vähemmän alttiita kolhuille.
Loppukesällä nousee esiin kysymys latvan typistämisestä. Aiemmin sitä suositeltiin lähes automaattisesti, jotta kasvi lopettaisi uusien kukkien muodostamisen ja keskittäisi voimansa jo kehittyneiden hedelmien kypsyttämiseen. Nykyään toimitaan useammin tapauskohtaisesti. Jos kasvi on elinvoimainen ja lämpimiä päiviä on vielä luvassa, se voi jatkaa kasvuaan. Latvan katkaiseminen on järkevintä silloin, kun ylimmillä kukilla ei enää ole realistista mahdollisuutta kehittyä kypsiksi hedelmiksi.
Kokonaisen tertun korjuu terttutomaateilla
Joillakin lajikkeilla, erityisesti niin sanotuilla terttutomaateilla, useampi hedelmä samassa tertussa kypsyy suunnilleen samaan aikaan. Tällöin on usein käytännöllisempää olla poimimatta yksittäisiä tomaatteja vuorotellen, vaan leikata koko terttu kerralla irti. Hedelmä säilyy tällöin usein pidempään, varastointi on helpompaa ja käsittelyssä tulee vähemmän kolhuja.
Jätä leikatessa terttuun lyhyt pätkä vartta. Se helpottaa kantamista ja asettelua, ja samalla pienenee riski, että hedelmät vaurioituvat kannan kohdalta. Aivan kauden lopussa, kun viilenee ja kasvi on tehnyt noin kuudesta kahdeksaan terttua, voit taas harkita latvan lyhentämistä, jotta jo kasvissa roikkuvat hedelmät ehtivät kypsyä. Kuten jatkuvasti kasvavilla lajikkeilla, ratkaisevaa on kuitenkin säiden kulku ja kasvin kunto.

Miksi perusasioihin kannattaa palata
Tomaattien onnistuminen ei useimmiten perustu yhteen ihmeratkaisuun, vaan pienten, säännöllisten toimien summaan. Oikea istutusaika, syvempään istuttaminen paremman juuriston vuoksi, jatkuva tukeminen, järkevä varkaiden poistaminen, alalehtien poistaminen ja huolellinen sadonkorjuu ovat yhdessä askelia, jotka lisäävät selvästi mahdollisuutta terveisiin kasveihin ja täysiin tomaattikoreihin. Kun muistutat ne välillä mieleen ja sovitat ne vallitseviin olosuhteisiin, ne voivat pelastaa myös kauden, joka ei aluksi näyttänyt ihanteelliselta.
Lähde: Fakt, The Spruce, Gardening Know How, Pestrazahrada.cz
Luonnon, puutarhan ja kaiken liikkuvan, kukkivan tai kasvavan ystävä. Kasvattaa kirjaimellisesti kaikkea yrteistä harvinaisiin lajeihin ja huolehtii yhtä mielellään myös eläimistä. Työssään hän yhdistää modernit teknologiat hyväksi havaittuihin mummon konsteihin ja ilahtuu, kun molemmat tiet vievät samaan tavoitteeseen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Näin leikkaat runkoon kasvatetun oleanterin oikein, jotta siitä tulee tuuhea, terve ja runsaskukkainen myös Suomen oloissa
Runkoon kasvatetun oleanterin leikkaus onnistuu parhaiten loppukesällä tai alkusyksystä, jolloin kasvi mahtuu talvetukseen ja kukinta säilyy. Kun lyhennät latvuksen versoja noin kolmanneksen ja poistat rungosta vesiversot, kruunu pysyy tiiviinä ja tasapainoisena.
Mansikoiden kasvatus ilman rikkaruohoja agrokangas ja puru fiksuna katteena
Agrokangas helpottaa mansikkamaan hoitoa: se pitää kosteuden ja hillitsee rikkaruohoja. Kankaan päälle levitetty puru on lähinnä siisteyttä ja ulkonäköä varten, eikä se paranna juuriston kasvualustaa suoraan.
Herne kasvaa puutarhassa nopeammin ja terveempänä, kun autat sitä bakteereilla
Herne on helppo ja nopea satoisa kasvi, joka hyötyy juurinystyröissä elävistä Rhizobium-bakteereista. Oikein tuettuna se parantaa samalla myös maan rakennetta ja lisää maahan typpeä seuraavaa kautta varten.
Kommentit (0)
Ole ensimmäinen kommentoija.