Suomessa esiintyvät tappavan myrkylliset kasvit jotka voivat vahingoittaa myös kosketuksesta

Myrkyllisten kasvien suurin riski ei synny useinkaan trooppisessa sademetsässä, vaan yhtä hyvin omalla pihalla, aidan vieressä tai kävelyretkellä teiden varsilla. Suomen luonnossa ja puistoissa esiintyy lajeja, joissa myrkytykseen voi riittää muutama marja, pieni määrä siemeniä tai huolimaton käsittely. Osa toksiineista vaikuttaa lähes välittömästi, toiset vahingoittavat elimistöä vähitellen ja oireet voivat kehittyä useiden päivien ajan. Siksi näiden kasvien tunnistaminen kannattaa, ja niihin on suhtauduttava vakavasti silloinkin, kun ne näyttävät houkuttelevilta tai niitä kasvatetaan yleisesti koristekasveina.

Monilla lajeilla suurin ongelma on samankaltaisuus syötävien marjojen kanssa tai se, ettei myrkky maistu heti ensikosketuksella. Erityisen vaarassa ovat lapset, jotka voivat maistaa marjoja uteliaisuuttaan, sekä lemmikit ja tuotantoeläimet. Joillakin kasveilla vaara ei liity pelkkään syömiseen, vaan myös ihokosketukseen tai voimakkaasti tuoksuvien osien hengittämiseen.

Marjakuusi: makea houkutin, joka kätkee kuoleman

Marjakuusi kuuluu suosittuihin koristepuihin ja -pensoihin, joita istutetaan pihoille ja kaupunkivihreään. Marjakuusen petollisuus on siinä, että suurin osa kasvista on erittäin myrkyllinen, mutta siementä ympäröivä punainen, lihaisa arilli on makea ja vaikuttaa harmittomalta. Juuri se voi houkutella maistamaan, mutta sisällä oleva siemen on elimistölle voimakkaan myrkyllinen.

Myrkytys voi käynnistyä hyvin nopeasti. Oireita ovat pahoinvointi, huimaus, vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Sydämen toiminta voi ensin kiihtyä ja hidastua sitten voimakkaasti, verenpaine laskee, tulee heikotusta ja tajunnan häiriöitä, ja pahimmillaan sydän pysähtyy. Riski ei koske vain ihmisiä, myös eläimet ovat herkkiä, sillä jo muutama oksanpätkä tai neulasia voi olla kohtalokasta. Marjakuuselle on tyypillistä, että suuremmalla annoksella kuolema voi tulla lyhyessä ajassa, jopa kymmenissä minuuteissa.

Risiinikasvi ja risiini: yksi vahvimmista myrkyistä

Risiinikasvia kasvatetaan meillä lähinnä näyttävyyden vuoksi, koska se on eksoottisen ja koristeellisen näköinen. Sen siemenet sisältävät kuitenkin risiiniä, joka luokitellaan vaarallisimpien kasvimyrkkyjen joukkoon. Jo pieni määrä voi aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, ja tavallisimpiin myrkkyihin verrattuna risiinin vaikutus on poikkeuksellisen voimakas.

Aikuisella erittäin riskialttiina pidetään noin 15–20 siemenen syömistä, lapsella voi riittää noin kolme. Aluksi myrkytys voi muistuttaa tavallista sairastumista, esimerkiksi väsymystä, lämpöilyä ja päänsärkyä. Tämän jälkeen voi kuitenkin kehittyä vakava elimistön vaurioituminen, mukaan lukien sisäinen verenvuoto sekä tärkeiden elinten, kuten maksan ja munuaisten, vajaatoiminta. Petollista on, ettei kuolema välttämättä tule heti, vaan vasta muutaman päivän kuluttua, ja voi tuntua siltä, että kyse on vain rajusta pahoinvoinnista, joka menee ohi.

Myrkkykeiso: myrkytys voi edetä tajuissaan

Myrkkykeiso on kookas, korkea kasvi, joka voi sopivissa olosuhteissa kasvaa jopa useiden metrien korkuiseksi. Sen maine vaarallisena perustuu siihen, ettei riski rajoitu pelkkään syömiseen. Herkissä tilanteissa mainitaan myös mahdollisuus, että myrkyllisiä aineita voi imeytyä ihon kautta tai että voimakas kukkien tuoksun hengittäminen voi aiheuttaa oireita, etenkin huolimattomassa käsittelyssä.

Kasvi sisältää hermomyrkkyjä, jotka häiritsevät signaalien välitystä hermostossa. Vakava myrkytys voi kehittyä nopeasti, ja siihen liittyy asteittain etenevä lihashalvaus. Kaikkein pelottavinta on, että sairastunut voi pysyä tajuissaan, mutta menettää kyvyn hallita kehoa. Kun hengityslihakset lamaantuvat, seurauksena on tukehtumisvaara. Myrkkykeison on historiallisesti kerrottu toimineen myös teloitusmyrkkynä, mikä osoittaa, kuinka varmasti se voi suurempina annoksina tappaa.

Hulluruoho: hallusinaatiot, paniikki ja nopea elimistön pettäminen

Hulluruoho on näyttävä kasvi suurine kukkineen, ja joissakin ympäristöissä se esiintyy myös villiintyneenä. Se sisältää hermostoon vaikuttavia aineita, tyypillisesti atropiinia, hyoskyamiinia ja skopolamiinia. Juuri nämä alkaloidit voivat aiheuttaa vakavia havainto- ja käytöshäiriöitä, minkä vuoksi kasvia on menneisyydessä myös väärinkäytetty muuttuneiden tajunnantilojen aikaansaamiseen.

Myrkytys ilmenee voimakkaina hallusinaatioina, sekavuutena, levottomuutena ja paniikkina, joskus myös aggressiivisuutena tai automaattisina liikkeinä, jolloin ihminen vaikuttaa unissakävelijältä. Tyypillisiä ovat laajentuneet pupillit, voimakas suun kuivuminen, tihentynyt syke, ihon punoitus ja hikoilu. Hengenvaarallinen myrkytys voi syntyä jo yhden siemenkotaa sisältävän kapselin syömisestä, ja elimistön pettäminen voi tapahtua muutamassa tunnissa. Vaikka ihminen selviäisi, voi ilmaantua pitkäaikaisia seurauksia, kuten pitkittyneitä psyykkisiä oireita.

Belladonna: kiiltävät marjat, jotka pysäyttävät hengityksen

Belladonna on yksi tunnetuimmista myrkyllisistä kasveista meillä, osin siksi, että sen tummat, kiiltävät marjat voivat näyttää houkuttelevilta. Se sisältää voimakkaita alkaloideja, mukaan lukien atropiinia, jotka vaikuttavat hermostoon ja voivat häiritä myös lihasten toimintaa. Lapsilla jo pieni määrä, tyypillisesti muutama marja, voi olla kriittinen, aikuisilla riski liittyy suurempaan määrään.

Ensioireita ovat laajentuneet pupillit, limakalvojen kuivuminen ja sydämentykytys. Vakavammassa myrkytyksessä ilmaantuu hallusinaatioita, korkea kuume, kouristuksia ja lopulta hengityslihasten lamaantuminen. Erityisen myrkyllinen on juuri, vaikka sitä ei yleensä syödä. Kiinnostava lisäriski on epäsuora siirtyminen: jos lampaat tai vuohet söisivät belladonnaa, osa aineista voi kulkeutua maitoon ja aiheuttaa lievempiä myrkytysoireita.

Rohtosormustinkukka: kaunis kasvi ja vaarallinen annos

Rohtosormustinkukka on näyttävä ja monen mielestä koristeellinen kasvi, jota esiintyy sekä luonnossa että puutarhoissa. Se sisältää sydänglykosideja eli aineita, jotka vaikuttavat voimakkaasti sydämen rytmiin. Petollista on, että jo verraten pieni määrä voi olla ihmiselle kriittinen, ja riskin on kuvattu liittyvän jopa muutaman lehden syömiseen.

Myrkytys alkaa yleensä suun ärsytyksellä, oksentelulla ja ripulilla. Vähitellen voi ilmaantua sydämen rytmihäiriöitä, pulssin hidastumista, hengenahdistusta, huimausta ja myös hallusinaatioita. Vakavissa tapauksissa sydän voi pysähtyä lyhyessä ajassa. Eräänlaista suojaa antaa lehtien hyvin kitkerä maku, joka karkottaa useimmat. Samaan aikaan sormustinkukka on esimerkki kasvista, josta valmistetaan tarkasti annosteltuina sydänlääkkeitä, joten raja lääkkeen ja myrkyn välillä on tässä poikkeuksellisen ohut.

Miten vähentää riskiä retkillä ja puutarhassa

Paras ehkäisy on varovaisuuden ja tiedon yhdistelmä. Jos et ole varma kasvista, älä koskaan maista marjoja tai lehtiä, äläkä anna lasten kerätä marjoja ilman valvontaa. Koristeistutuksissa kannattaa harkita, kuuluvatko myrkylliset lajit paikkoihin, joihin pienillä lapsilla ja eläimillä on pääsy. Myrkytysepäilyssä on tärkeää toimia nopeasti, koska joidenkin kasvien kohdalla minuutit ratkaisevat, kun taas toisilla oireiden viivästyminen voi olla petollista.

Tuntemus kaikkein myrkyllisimmistä lajeista voi ratkaista, tuotko retkeltä mukanasi vain kokemuksen vai myös vakavan terveysongelman.

Lähde: Toxikologické informační středisko, iZahrádkář, Wikipedia, Pestrazahrada.cz