Miksi tomaatteja kannattaa suojata jo ennen kuin ongelmat alkavat

Tomaatit osaavat palkita runsaalla sadolla, mutta samalla ne kuuluvat kasveihin, jotka altistuvat helposti sekä sieni- että bakteeritaudeille. Jo muutama sateinen päivä, korkeammat lämpötilat ja lisääntynyt ilmankosteus riittävät, ja lehdille voi ilmestyä nopeasti ensimmäisiä laikkuja tai muita tartunnan merkkejä. Siksi moni puutarhuri ei luota vain toimenpiteisiin vasta silloin, kun tilanne on jo paha, vaan panostaa ajoissa tehtävään ennaltaehkäisyyn.

Yksi pitkään käytössä ollut ratkaisu on kupariruiskutus. Oikein ajoitettuna ja oikein toteutettuna se voi selvästi pienentää riskiä, että taudit lähtevät keskikesän kriittisimpänä aikana kunnolla liikkeelle. Se ei ole ihmelääke kaikkeen, vaan suojaava toimenpide, joka voi auttaa kasveja selviämään vaativasta säästä ja taudinaiheuttajien paineesta.

Milloin ensimmäinen kupariruiskutus tomaatille on järkevintä

Meillä tomaatit joutuvat usein ongelmiin etenkin lämpimänä ja kosteana kesänä. Suurin pelko on yleensä perunarutto, mutta kiusaksi voivat tulla myös muut lehtilaikut sekä bakteeritaudit. Juuri siksi kuparivalmisteita käytetään jo varhaisemmassa viljelyvaiheessa, ennen kuin tartunta ehtii näkyä kunnolla.

Ajankohta on ratkaiseva. Liian varhain tehty ruiskutus voi olla turha, koska suoja ei osu aikaan, jolloin tautipaine on suurimmillaan. Toisaalta myöhäinen käsittely ei usein enää pysäytä jo käynnistynyttä tartuntaa. Sopivimpana hetkenä ensimmäiselle ennaltaehkäisevälle käsittelylle pidetään vaihetta, jolloin tomaatit alkavat kukkia.

Ensimmäisen ennaltaehkäisevän kupariruiskutuksen ihanteellisena ajankohtana pidetään yleisesti tomaatin kukinnan alkua, jolloin kasvi kannattaa suojata jo ennen kesän tärkeimpien tartuntojen alkamista.

Miten kuparivalmisteet toimivat ja mitä niiltä voi odottaa

Kuparipohjaiset valmisteet toimivat ennen kaikkea suojaavasti. Ne muodostavat lehdille ja varsille kerroksen, joka vaikeuttaa taudinaiheuttajien itiöiden ja muiden taudinaiheuttajien kiinnittymistä ja kehittymistä. On tärkeää ymmärtää, että kyse on ensisijaisesti ennaltaehkäisystä, ei keinosta, joka luotettavasti parantaisi jo pahasti sairastuneen kasvuston.

Etuna on, että osa kuparivalmisteista on sallittu myös luomutuotannossa, mutta tämä riippuu aina nimenomaan kyseisestä tuotteesta ja sen hyväksynnästä. Siksi on välttämätöntä noudattaa valmistajan ohjeita eikä käyttää mitään yli suositellun annostuksen.

Ruiskutuksen oikea toteutus ratkaisee enemmän kuin itse valmiste

Ruiskutusolosuhteet vaikuttavat suuresti sekä tehoon että turvallisuuteen. Käsittelyä ei pidä tehdä paahteisessa auringossa tai helteellä, jolloin kasvikudos voi vaurioitua ja liuos haihtua nopeasti. Parempi ajankohta on aikainen aamu tai ilta, kun sää on tyyni, tuuleton ja lehdet ovat kuivat. Yleisesti suositellaan ruiskuttamaan vasta silloin, kun lämpötila on vähintään muutaman asteen plussalla, tyypillisesti yli 6 °C.

Liuoksen pitäisi peittää koko taimisto tasaisesti, myös lehtien alapinnat, mutta ilman turhaa valumista. Kasvihuoneessa tai muovihuoneessa käytetään usein suuntaa-antavana annoksena noin 3 g valmistetta 1 litraa vettä kohti, mutta aina ratkaisevaa on nimenomaan kyseisen valmisteen etiketin ohjeistus.

Tärkeintä on noudattaa valmistajan ohjetta, suositeltuja annoksia ja levitystapaa, koska eri valmisteiden pitoisuudet ja käyttöehdot voivat poiketa toisistaan.

Kuinka monta kertaa kaudessa ja millaiset välit käsittelyjen välillä

Kupariruiskutuksia ei yleensä toisteta kovin usein. Käytännössä suositellaan tekemään niitä enintään kaksi tai kolme kertaa kauden aikana, ja käsittelyjen välin tulisi olla noin 7–10 päivää. Tiheämpi käyttö voi olla turhaa ja lisää riskiä ympäristön sekä itse kasvien tarpeettomalle kuormitukselle.

On muistettava myös varoaika. Viimeisestä ruiskutuksesta sadonkorjuuseen tulisi kulua vähintään viikko, jotta hedelmät ovat turvallisia syödä ja jotta toimitaan kyseisen valmisteen käyttöehtojen mukaisesti.

Mitä huomioida pölyttäjien vuoksi ja kasvihuoneessa

Kuparivalmisteet voivat aiheuttaa riskin mehiläisille ja muille pölyttäjille. Siksi ruiskutusta kannattaa välttää hyönteisten vilkkaimman liikkumisen aikaan ja valita hetki, jolloin pölyttäjiä on kasvustossa mahdollisimman vähän. Näin pienennetään todennäköisyyttä, että ne altistuvat käsittelylle.

Tunnelissa tai kasvihuoneessa kasvatettaessa on tärkeää tuulettaa ruiskutuksen jälkeen hyvin. Tavoitteena on vähentää liiallista kosteutta, joka jo itsessään edistää tautien leviämistä. Oikein tehty ruiskutus ei yleensä vahingoita kukkia, ja päinvastoin se voi lisätä todennäköisyyttä, että kasvit pysyvät terveinä ja tekevät satoa tasaisesti koko kesän.

Lähde: Fakt, Gardener’s World, Pestrazahrada.cz