Pohjoisparveke ei ole enää ongelma älykäs niksi auttaa kasveja kasvamaan

Pohjoisparvekkeella on viljelijöiden keskuudessa hankalan paikan maine. Syy on yksinkertainen: suurin osa kasveista kärsii tällä puolella suorasta auringosta, ja siksi ne kasvavat hitaammin, varret jäävät heikoiksi tai kukinta on niukempaa. Monet käyttävätkin pohjoiseen avautuvaa parveketta mieluummin vain säilytystilana ja siirtävät vihreän muualle. Silti on olemassa varsin helppo tapa parantaa kasvien valo-olosuhteita tuntuvasti, eikä siihen tarvitse heti sijoittaa kalliisiin teknologioihin.

Mihin kaikkeen valo kasveilla vaikuttaa

Valo ei ole vain mukava lisä, vaan avaintekijä, joka ratkaisee kasvien elinvoiman. Useimmat yleisesti kasvatetut lajit ovat suoraan riippuvaisia valosta, koska ilman sitä fotosynteesi ei voi toimia tehokkaasti. Kasvit hyödyntävät parhaiten spektrin osaa noin 400–700 nanometrin välillä, eli aluetta, jossa sininen ja punainen komponentti korostuu. Juuri nämä aallonpituudet ovat olennaisia energian tuotannolle ja koko kehitykselle.

Miksi pohjoisparveke usein jarruttaa kasvua

Pohjoispuolelle auringonvalo osuu yleensä vain epäsuorasti, joskus lyhyesti aamulla tai illalla ympäröivän rakennuskannan mukaan. Heikommat olosuhteet eivät tarkoita vain vähemmän lukseja. Tärkeää on myös valon laatu ja sen hajonta, koska nämä ominaisuudet heijastuvat useisiin prosesseihin yhtä aikaa.

Mitä prosesseja ohjaamme valolla

Jos kasvit saavat valoa liian vähän tai se on epätasaista, vaikutus näkyy usealla tasolla. Ensinnäkin fotosynteesin nopeus laskee, jolloin kasvi tuottaa vähemmän energiaa ja kasvaa heikommin. Toiseksi muuttuu reaktio päivän pituuteen eli fotoperiodismi, mikä voi vaikuttaa kasvin muotoon, lehdistön tiheyteen ja halukkuuteen kukkia. Kolmanneksi tapahtuu muutoksia fotomorfogeneesissä, jolloin kasvutapa ja kehityksen ajoitus mukautuvat siihen, kuinka pitkään ja miten intensiivisesti kasvi altistuu valolle.

Yksi yksinkertainen kevättoimi, joka tekee ison eron

Käytännöllinen ratkaisu pohjoisparvekkeelle ovat heijastavat eli reflektiokalvot. Kyse ei ole mistään monimutkaisesta laitteesta, vaan pinnasta, joka pystyy ohjaamaan valon takaisin kasveille. Toimintaperiaate on sama kuin huoneessa, jossa vaalea seinä kirkastaa tilaa. Parvekkeella kalvon voi sijoittaa niin, että se ottaa talteen käytettävissä olevan päivänvalon ja suuntaa sen takaisin lehdille. Näin kasvin päivän aikana aidosti hyödyntämä valomäärä kasvaa, ja usein myös valaistus tasoittuu.

Heijastava kalvo ei tuota valoa, mutta se pystyy palauttamaan sen tehokkaasti sinne, missä kasvit sitä tarvitsevat.

Milloin kalvo riittää ja milloin ei

Pohjoiskoilliseen tai luoteeseen suuntautuvilla ikkunalaudoilla ja parvekkeilla heijastuspinta on usein yllättävän tehokas, koska joissakin päivän vaiheissa paikalle osuu kuitenkin suorempaa valoa. Puhtaasti pohjoiseen avautuvassa suunnassa voi joskus olla tarpeen lisätä myös keinovaloa, etenkin jos kasvatat vaativampia lajeja tai parveke on syvä ja varjoisa. Tällaisessakin tilanteessa kalvosta on hyötyä, koska se auttaa hyödyntämään paremmin sen vähäisen päivänvalon, joka yltää paikalle, ja voi lyhentää aikaa, jonka keinovalon on oltava päällä.

Heijastavien kalvojen tyypit ja suuntaa-antavat hinnat

Käytännössä vastaan tulee useita vaihtoehtoja, jotka eroavat heijastavuudeltaan, kestävyydeltään ja hinnaltaan. Valinta ei ole vain kiiltävimmän materiaalin ostamista, vaan myös sitä, kuinka helposti se asennetaan ja kuinka hyvin se kestää ulkona.

Mylar eli polyesterikalvo

Mylar-tyyppiset polyesterikalvot ovat tehokkaimpien joukossa. Ne heijastavat noin 90–95 prosenttia valosta, ovat kevyitä ja ne voi kiinnittää myös yksinkertaiseen kehikkoon. Usein ne kuitenkin maksavat enemmän kuin perusratkaisut. Laadukkaammissa vaihtoehdoissa hinta liikkuu suunnilleen 80–200 kruunun paikkeilla neliömetriltä.

Valkoiset kalvot tai valkoiset levyt

Valkoinen vaihtoehto on suosittu, koska se tarjoaa hyvän hinta–hyötysuhteen ja hajottaa valon miellyttävän tasaisesti. Heijastavuus on yleensä noin 70–85 prosenttia, ja materiaalia myydään usein myös kevyinä levyinä. Hinta asettuu tyypillisesti noin 40–80 kruunun haarukkaan neliömetriltä.

Alumiinifolio kotikonstina

Alumiinia käytetään improvisoituna ratkaisuna, koska se on helposti saatavilla. Heijastavuus on yleensä noin 65–75 prosenttia. Haittapuolena voi olla heikompi kestävyys sekä epätasaiset heijastukset, jotka joskus muodostavat teräviä valopisteitä. Vaatimattomaan käyttöön se voi silti kelvata.

Miksi tästä on hyötyä

Heijastavat kalvot ovat edullisimpia tapoja parantaa pohjoispuolen kasvien oloja käytännössä. Ne eivät ratkaise kaikkea, mutta usein ne riittävät siihen, etteivät taimet venähdä, yrtit tekevät tukevampia varsia ja koristekasvit näyttävät terveemmiltä. Jos pidät pohjoisparveketta menetettynä, juuri heijastuspinta voi olla se pieni askel, joka keväällä ratkaisee, jääkö vihreys kituuttamaan vai alkaako se todella kasvaa.

Lähde: Gardening Know How, Top Garden Living, Pestrazahrada.cz