Miksi vanhojen kasvien juuret kannattaa jättää penkkiin eikä repiä maasta
Kasvukauden lopussa monella puutarhurilla on tarve siistiä kasvimaa nopeasti. Viimeinen sato kerätään, kuihtuneet ja kuivuvat kasvit häviävät ja maa valmistellaan seuraavaa kautta varten. Juuri tässä kohtaa tehdään kuitenkin usein turhaa lisätyötä. Jos kasvit ovat olleet terveitä, niitä ei ole pakko aina kaivaa ylös juurineen. Usein on hyödyllisempää leikata ne poikki aivan maanpinnan yläpuolelta ja jättää maan alle jäävä osa maahan.
Piilevä arvo maan pinnan alla
Juuristo ei kasvun aikana toimi vain kasvin ankkurina. Se ottaa vettä ja ravinteita, läpäisee maata ja luo ympäristön, jossa bakteerit, sienet ja muut maaperäeliöt toimivat yhdessä. Kun kasvin maanpäällinen osa on tullut tiensä päähän, juuret maassa lahoavat vähitellen ja muuttuvat orgaanisen aineksen lähteeksi.
Tämä hajoava aines ruokkii maaperän elämää ja palauttaa maahan arvokkaita yhdisteitä. Terve maa ei nimittäin ole pelkkä mineraalien seos. Se on elävä järjestelmä, jossa tapahtuu jatkuva kierto. Mitä enemmän tuet siinä luonnollisia prosesseja, sitä paremmin se toimii pitkällä aikavälillä.
Parempi maan rakenne ja vähemmän häirintää
Juuret muodostavat kasvaessaan maahan hienoja käytäviä, joita pitkin vesi ja ilma pääsevät liikkumaan. Kun juuret myöhemmin hajoavat, niistä jää jäljelle pieniä kanavia. Uudet kasvit voivat hyödyntää niitä, ja niiden juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Orgaaninen aines auttaa lisäksi maata pidättämään paremmin kosteutta ja ravinteita.
Koko kasvin repiminen maasta juurineen sen sijaan rikkoo maata turhaan. Se voi vahingoittaa myös juurien ja mykorritsasienten välisiä herkkiä yhteyksiä. Mykorritsa auttaa kasveja saamaan vettä ja joitakin tärkeitä ravinteita, kuten fosforia. Jos haluat viljellä maata lempeämmin, juurien jättäminen maahan on yksi yksinkertainen ja tehokas keino.
Näin toimit käytännössä
Toimintatapa on hyvin helppo. Tomaatit, salaatit, pavut tai kesäkukat riittää katkaista puutarhasaksilla mahdollisimman läheltä maanpintaa. Paksummissa varsissa, esimerkiksi auringonkukassa tai ylikasvaneissa kaalikasveissa, apuna ovat tukevammat sakset tai pitkäsankaiset leikkurit.
Maanpäälliset osat voi pilkkoa pienemmiksi ja jättää penkkiin katteeksi. Tällainen kerros vähentää kuivumista, vaimentaa rankkasateen roiskevaikutusta ja toimii samalla ravintona maaperäeliöille. Jos haluat siistimmän penkin tai materiaalia on liikaa, terveet kasvinosat kuuluvat kompostiin. Pintaan voi sen jälkeen lisätä kerroksen kypsää kompostia.
Uutta istutusta varten ei tarvitse odottaa, että vanhat juuret ovat kokonaan hävinneet. Taimet voi yksinkertaisesti istuttaa muutaman senttimetrin päähän alkuperäisestä paikasta.
Milloin juuret on parempi poistaa
Juurien jättäminen maahan ei päde poikkeuksetta. Se koskee ennen kaikkea terveitä kasveja. Jos penkissä on ollut tauteja tai tuholaisia, on syytä pohtia, missä ne tarkalleen talvehtivat ja voivatko ne säilyä juuri juurissa tai niitä ympäröivässä maassa.
Erityinen varovaisuus on paikallaan kasveilla, joita vaivaavat juuristo- ja maaperätaudit. Tomaatilla esimerkiksi fusarium-lakastuminen voi säilyä maassa ja päästä kasviin juurten kautta. Tällöin koko kasvi juurineen on poistettava, eikä sitä pidä laittaa tavalliseen kotikompostiin.
Sama pätee kaalikasjeihin, jotka ovat saaneet möhöjuuren. Taudinaiheuttaja muodostaa juuriin kestäviä lepoitiöitä, ja juurten hajotessa tauti voisi levitä maassa edelleen jopa vuosien ajan. Juuret kannattaa poistaa myös silloin, kun kyseessä on sadoksi korjattava juures tai kun kasvatetaan vieraslajia, joka uusiutuu helposti juurenpalasista.
Palkokasvien juuret ovat penkille hyödyksi
Terveiden juurien jättämisellä on erityinen merkitys herneellä ja pavuilla. Niiden juurissa elää bakteereja, jotka sitovat pienissä juurinystyröissä ilmakehän typpeä. Kasvi käyttää typpeä kasvuunsa, ja osa jää myös maan alle jääviin kasvijätteisiin. Tämä ei tarkoita, että palkokasvien jälkeen penkki olisi automaattisesti runsaasti lannoitettu, mutta juurten vähittäinen hajoaminen voi olla maalle hyödyksi.
Pieni muutos penkkien siivouksessa voi säästää työtä ja samalla tukea maan luonnollista hedelmällisyyttä.
Vähemmän raatamista ja enemmän elämää maahan
Seuraavassa syys- tai kauden jälkeisessä siivouksessa ei siis tarvitse automaattisesti tarttua lapioon ja kaivaa jokaista vanhaa kasvia ylös. Terveissä kasveissa riittää yleensä maanpäällisen osan poistaminen, sen hyödyntäminen katteena tai kompostissa ja juurien jättäminen siihen, missä ne ovat kasvaneet. Maa jää näin vähemmän häirityksi, saa lisää orgaanista ainesta ja sen elämää tuetaan, mikä on hyvän sadon kannalta olennaista.
Lähde: Garden Betty, Laidback Gardener, Pestrazahrada.cz, Pestrazahrada.cz
Luonnon, puutarhan ja kaiken liikkuvan, kukkivan tai kasvavan ystävä. Kasvattaa kirjaimellisesti kaikkea yrteistä harvinaisiin lajeihin ja huolehtii yhtä mielellään myös eläimistä. Työssään hän yhdistää modernit teknologiat hyväksi havaittuihin mummon konsteihin ja ilahtuu, kun molemmat tiet vievät samaan tavoitteeseen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kokeneet puutarhurit eivät heitä lehtiä pois, he tietävät niiden arvon maalle ja kasveille ja hyödyntävät niitä kuudella tavalla
Syksyn lehtisato on arvokasta orgaanista ainesta, joka ruokkii maata ja parantaa sen rakennetta. Opi kuusi käytännön tapaa hyödyntää pudonneita lehtiä kompostissa, katteena ja puutarhan ekosysteemin tukena.
Ruusuja suojaa talvella multakeko, mutta tärkeää on mistä mullan otat
Ruusuja suojataan usein syksyllä mullalla tehtävällä kekolla, mutta väärä tapa voi paljastaa juuria ja heikentää talvenkestävyyttä. Oikein tehty multaus suojaa erityisesti jalonnuskohdan ja vähentää lämpötilavaihteluiden haittoja.
Mitä tehdä krysanteemeille marraskuussa, jotta ne kukkivat pidempään eivätkä päädy turhaan roskiin
Krysanteemit ovat loppusyksyn näyttävimpiä kukkia, mutta kylmenevät yöt vaativat niiltä oikeanlaista hoitoa. Näillä marraskuun toimilla pidennät kukintaa ja voit jopa säästää kasvin seuraavalle kaudelle.
Kommentit (0)
Ole ensimmäinen kommentoija.