Varmaksi toimiva vinkki pelargonien talvetukseen kotimultaan kannattaa lisätä ainesosa jonka useimmat heittävät pois

Pelargonit kuuluvat suosituimpiin parveke- ja pihakasveihin, koska ne kukkivat pitkään ja hyvällä hoidolla niistä tulee todella runsaita mättäitä. Jos kasvatan niitä ulkona ja haluan niiden kestävän myös seuraavaan kauteen, ei riitä, että vien ne vain lämpimään. Olennaista on valmistella ne talveen oikealla tavalla. Juuri sen ansiosta ne heräävät keväällä vahvoina, terveinä ja valmiina tekemään taas nuppuja.

Ensin kasvi nostetaan varovasti maasta

Perusta on nostaa pelargoni varovasti maasta juurineen. Kannattaa edetä rauhallisesti, jotta juuristo ei vahingoitu turhaan. Kun kasvi on ylhäällä, istutan juuripaakun ruukkuun. Näin saan emokasvin talteen talveksi, ja samalla voin valmistaa leikatuista osista uusia taimia.

Leikkaus nuorentaa kasvin

Kun kasvi on nostettu, on leikkauksen vuoro. Poistan varsista lehdet, mutta jätän itse varret. Juuri niistä voi myöhemmin kasvaa uutta versoa ja lehteä. Tämä vaihe on tärkeä paitsi energian säästämiseksi talven aikana myös siksi, että kasvi haaroittuu keväällä tiiviimmin ja tuuheammin.

Näin valmistat ruukun ja sopivan kasvualustan

Ruukun pohjalle on hyvä laittaa pala styroksia. Se parantaa vedenpoistoa ja suojaa osittain juuria ruukun kautta tulevalta kylmyydeltä. Sen jälkeen täytän ruukun maa-, hiekka- ja puutuhkaseoksella. Hiekka tekee kasvualustasta ilmavamman ja tuhka voi tuoda mukaan joitakin kivennäisaineita. Asetan juuripaakun valmiiseen kuoppaan ja peitän kaiken tällä seoksella.

Jos käytetty multa on jo valmiiksi kosteaa, ei kastelua tarvita heti istutuksen jälkeen. Parempi on odottaa muutama päivä, että kasvualusta hieman kuivahtaa, ja lisätä vettä vasta sitten. Liikakastelu heti istutuksen jälkeen voisi tehdä kasvulle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Pistokkaista saat helposti lisää pelargoneja

Leikatuista osista valitsen vahvimmat ja tukevimmat pistokkaat. Poistan niistä lehdet ja leikkaan latvan. Jos pistokas on liian pitkä, voin huoletta lyhentää sen noin puoleen. Alaleikkaus kannattaa tehdä viistoon puutarhasaksilla, koska näin syntyy sopiva pinta juurtumista varten.

Pistokkaiden istutus syksyllä ja talvella

Myös pistokkaille valmistan oman ruukun. Pohjalle tulee taas styroksia ja päälle sama maa-, hiekka- ja tuhaseos. Teen veitsellä tai muulla sopivalla työkalulla pienet kuopat ja istutan pistokkaat noin 4–5 senttimetrin syvyyteen. Tiivistän mullan kevyesti niiden ympäriltä, jotta ne asettuvat tukevasti ja pysyvät hyvin paikoillaan.

Valmiin ruukun laitan ikkunalaudalle tai muuhun valoisaan paikkaan sisällä. Kastelussa en kiirehdi. Lisään vettä tarpeen mukaan 1–2 päivän kuluttua, tai vasta silloin, kun kasvualusta alkaa kuivahtaa. Liikakosteus on talvetettavilla pistokkailla yleisempi ongelma kuin lyhyt kuivempi jakso.

Istutusväleillä on vaikutus kevään tulokseen

Jos kotona on riittävästi tilaa, pistokkaat kannattaa istuttaa väljemmin. Kasvit saavat näin enemmän tilaa, ja kevääseen mennessä ne ehtivät kasvattaa juurten lisäksi myös vahvemman maanpäällisen osan. Tuloksena on yleensä täyteläisemmin kehittynyt pelargoni, jolla on parempi kunto seuraavaa ulosistutusta varten.

Tiheämmässä istutuksessa pistokkaat kyllä juurtuvat, mutta ne jäävät usein vain pieniksi juurtuneiksi pätkiksi ilman selvää kasvun kehitystä. Joillekin tämä riittää, jos tavoitteena on vain säilyttää lajike, mutta jos keväällä haluaa oikeasti komeita ja voimakkaita kasveja, jokaiselle pistokkaalle kannattaa antaa enemmän tilaa.

Lannoitus ja muu hoito talvetuksen aikana

Talven aikana sekä pelargoneja että pistokkaita voi myös lannoittaa. Hyvä tapa on vuorotella luonnonmukaisia ja tavallisia, helposti saatavia kaupallisia lannoitteita, jotta kasvit saavat ravinteita tasaisesti ja monipuolisesti. Kasvustimulaattoreihin ei kuitenkaan ole pakko turvautua. Pelargoneilla on kyky sopeutua ja juurtua hyvin myös ilman niitä.

Huolellisesti talvetettu pelargoni palkitsee keväällä vahvalla kasvulla, terveillä lehdillä ja runsaalla kukinnalla ilman tarvetta ostaa uusia taimia.

Tässä onkin tämän tavan suurin etu. Kyse ei ole mistään vaikeasta, vaan muutamasta oikein ajoitetusta vaiheesta. Se, joka säilyttää pelargoninsa talven yli näin, voi keväällä iloita paitsi säästyneistä euroista myös ennen kaikkea kasveista, jotka ovat jo sopeutuneita ja valmiita loistamaan uudelleen.

Lähde: Gardening Know How, To je nápad, Pestrá zahrada, Pestrazahrada.cz